null Päivi Räsäsen syytteiden käsittely jatkui oikeudessa – syyttäjä puhui uskonnonvapauden kahdesta puolesta, Räsäsen mukaan syyttäjän logiikka vie kohti Pohjois-Koreaa

Päivi Räsänen ja hänen puolisonsa Niilo Räsänen tervehtivät tukimielenosoittajia Helsingin käräjäoikeuden edessä 14. helmikuuta 2022. Mielenosoittajia oikeustalon edessä oli joitakin kymmeniä.

Päivi Räsänen ja hänen puolisonsa Niilo Räsänen tervehtivät tukimielenosoittajia Helsingin käräjäoikeuden edessä 14. helmikuuta 2022. Mielenosoittajia oikeustalon edessä oli joitakin kymmeniä.

Päivi Räsäsen syytteiden käsittely jatkui oikeudessa – syyttäjä puhui uskonnonvapauden kahdesta puolesta, Räsäsen mukaan syyttäjän logiikka vie kohti Pohjois-Koreaa

Valtionsyyttäjän mukaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan voi toteutua muutoinkin kuin tekoihin kannustamalla. 

Kansanedustaja Päivi Räsästä (kd) ja Lähetyshiippakunnan piispaa Juhana Pohjolaa vastaan nostettujen syytteiden käsittely jatkui Helsingin käräjäoikeudessa loppulausuntojen kuulemisella maanantaina 14. helmikuuta.

Käsittelyssä nostettiin jälleen esiin suuria kysymyksiä, kuten se, missä kulkevat uskonnonvapauden rajat suhteessa sananvapauteen, ja ovatko ihmisen teot ja olemus yhtä ja samaa. Syyttäjällä oli runsaasti argumentteja, mutta niin oli puolustuksellakin, joka löysi syyttäjän toiminnasta paljon kritisoitavaa.

– Jos mentäisiin syyttäjän logiikan mukaan, oltaisiin kuin Kiinassa tai Pohjois-Koreassa, Räsänen totesi toimittajille käsittelyn jälkeen.

Oikeudessa kuultiin aluksi valtionsyyttäjä Anu Mantilan loppulausunto, jonka jälkeen ääneen pääsivät Räsäsen oikeusavustaja, varatuomari Matti Sankamo sekä Pohjolan oikeusavustaja, varatuomari Jyrki Anttinen.

Räsänen ja Pohjola eivät tällä kertaa itse puhuneet.

Syyttäjän vaatimus Yleisradiota kohtaan eli Ruben Stillerin radio-ohjelman poistaminen tai lyhentäminen käsitellään oikeudessa tämän viikon torstaina 17. helmikuuta. Ratkaisunsa oikeus julkistaa 30. maaliskuuta.

Räsästä ja Pohjolaa syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsäsen syytteet liittyvät vuonna 2004 julkaistuun pamflettiin, Helsinki Priden ja evankelis-luterilaisen kirkon yhteistyöhön liittyvään twiittiin sekä Ruben Stillerin radio-ohjelmassa Ylellä lausuttuihin näkemyksiin.

Juhana Pohjolan syytös liittyy pamflettiin, koska hänen katsotaan olevan vastuussa pamfletin julkaisusta ja saatavilla olemisesta. Syyttäjät vaativat Räsäselle 120 päiväsakkoa ja Pohjolalle 60 päiväsakkoa. Lisäksi syyttäjät vaativat Räsäsen pamfletin julkaisseelle Suomen Luther-säätiölle vähintään 10 000 euron yhteisösakkoa. Yleä on vaadittu poistamaan Stillerin ohjelma tai tietty osuus siitä.

Syyttäjän mukaan valtioiden on puututtava vihapuheeseen

Päivi Räsänen saapui oikeuteen hyväntuulisena ja kertoi olevansa käsittelyn suhteen levollisella mielellä. Ennen käräjäsaliin kävelyä hän toivotti valtionsyyttäjä Anu Mantilalle ja aluesyyttäjä Maija Päiviselle hyvää ystävänpäivää.

Anu Mantila kysyi puheenvuoronsa aluksi, onko todella niin, että yhtä ihmisryhmää saa halventaa vielä vuonna 2020 ja jatkoi, että kaikille tulisi olla selvää, että tällaiseen oikeudenkäyntiin ei tulisi olla tarvetta 2020-luvun Suomessa. Hän vetosi siihen, että valtioiden on tehokkaasti puuttuva kaikkeen vihapuheeseen.

Valtionsyyttäjän mukaan on tavanomaista, että syrjintää perustellaan Raamatulla. Hän nosti esiin tapauksia, joissa syrjivään puheeseen tai tekoihin on puututtu ja vahvisti näkemyksiään kansainvälisen oikeuden pykälillä ja erilaisilla materiaaleilla. Yksi näistä oli Kirkkohallituksen julkaisema Sateenkaarinuorten hyvinvointi seurakunnissa -julkaisu vuodelta 2021.

Anu Mantila siteerasi myös hiljattain kuollutta arkkipiispa Desmond Tutua, joka vertasi apartheidia homoseksuaalien syrjintään. Tutun mukaan yhdistävä tekijä näissä oli se, että syrjintä perustui ominaisuuteen, jolle ihminen ei voi mitään. 

Uskonnollinen puhe ei voi olla maallisen oikeusjärjestelmän ulottumattomissa. 

- Anu Mantila

Mantilan mukaan Suomessa vähemmistöihin kuuluvilla ei ole käytössä rikosoikeudellisia keinoja puuttua kunniaa ja ihmisarvoa loukkaavaan puheeseen silloin, kun asia ei kohdistu yksityishenkilöön. Hän myös korosti, että henkilöä vastaan voi hyökätä muutoinkin kuin alatyylisillä ilmauksilla ja väkivaltaan kehottamalla, joten syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on perustelu. Räsäsen kaltaisella henkilöllä on vaikutusvaltaa ja hänen kannanottonsa tavoittavat laajan yleisön.

– Olennaista on ihmisryhmää syrjivä ja ihmisen autonomisuutta loukkaava luonne. Solvaavuutta korostaa se, että ne kohdistuvat seksuaaliseen identiteettiin, ihmisyyden ytimeen, Mantila perusteli.

Räsäsen kirjoittama pamfletti on valtionsyyttäjän tulkinnan mukaan kokonaisuudessaan homokielteinen: siinä esimerkiksi homoseksuaalisuuden normalisoiminen nähdään kielteisenä ilmiönä, homosuhteet poikkeamana ja vahingollisena ihmiselle itselleen. Tuomitsemalla teot tuomitaan homoseksuaalit kokonaisuudessaan, Mantila perusteli.

Uskonnonvapauden rajoja Anu Mantila määritteli niin, että vastaajat saavat ajatella mitä haluavat, mutta on erotettava uskonnonvapauden sisäinen ja ulkoinen puoli. Ulkoisella puolella hän tarkoitti näkökantojen ilmaisua.

– Jos ei voi ilmaista näkemyksiään loukkaamatta, on parempi jättää ilmaisematta. Uskonnollinen puhe ei voi olla maallisen oikeusjärjestelmän ulottumattomissa. 

Päivi Räsäselle vaaditaan sakkotuomiota. Räsänen on kiistänyt kaikki syytteet.

Päivi Räsäselle vaaditaan sakkotuomiota. Räsänen on kiistänyt kaikki syytteet.

Puolustuksen mukaan uskonnonvapaus kattaa syytekohdat

Päivi Räsäsen oikeusavustaja Matti Sankamo nosti loppulausuntonsa aluksi esiin syyttäjän toiminnan. Hänen mielestään syyttäjä on nostanut kirjoitetussa syytteessä eri asioita esiin kuin mitä puheenvuoroissaan. Sankamon mukaan tämä heikentää vastaajan oikeusturvaa. Myöhemmin hän toi esiin muun muassa sen, että syyttäjän laatima teonkuvaus ja Räsäsen pamflettiin kirjoittamat asiat eivät vastaa toisiaan. Hän nosti esiin myös muita erikoisena pitämiään seikkoja.

– Syyttäjä on lukenut Mooseksen kirjaa asiaesittelyssä. Niin ei ole varmaan tehty satoihin vuosiin. Moni suomalainen murtuisi, jos joutuisi vastaamaan valtionsyyttäjälle raamatuntulkinnastaan. Tuomioistuimien on hyvä ottaa tällaiseen tiukka kanta, Sankamo sanoi yhtä syytekohtaa kommentoidessaan.

Matti Sankamo myös kritisoi syyttäjän käyttämiä lähteitä ja ihmetteli, miksi syyttäjä hyödyntää erilaisia analogioita: pohtii esimerkiksi sitä, miten Räsäsen kannanottoihin suhtauduttaisiin, jos ne käsittelisivät vaikkapa etnistä vähemmistöä.

– Rikosoikeus ei tunne tällaisia analogioita, Sankamo korosti. 

Tämän tarkoitus on supistaa poliittisen ilmaisun vapautta siitä, mitä se oli kymmenen vuotta sitten. 

- Matti Sankamo

Päivi Räsästä Sankamo luonnehti oppositiopoliitikoksi, jonka kuuluukiin ottaa kantaa ja jonka tulee saada esiintyä ilman pelkoa hiljentämisestä. Hän painotti myös, että Räsänen kannattaa syrjintäkieltoa ja pitää ihmisiä tasa-arvoisina. 

– Koko tapaus on hyvin poikkeuksellinen. Tämän tarkoitus on supistaa poliittisen ilmaisun vapautta siitä, mitä se oli kymmenen vuotta sitten. 

Yleisenä linjauksena puolustuksella on, että uskonnonvapauspykälä kattaa kaikki syytekohdat.

– Kysymys on syntikäsityksestä. Häpeä ja synti ovat korostuneen uskonnollisia ilmaisuja, eikä niitä voidaan käyttää yleiskieleen kuuluvina solvauksina. Ne ovat käsitteitä, jotka koskevat tekoja, eivät olemista.

Sekä Sankamo että Juhana Pohjolan oikeusavustaja Jyrki Anttinen nostivat esiin myös sen, että syytettyjen näkemyksiä arvioidaan vuosia niiden ilmaisemisen jälkeen eikä kummankaan tarkoituksena ole ollut halventaa ketään. He myös vetosivat siihen, että näkemykset edustavat yleistä kristillistä opetusta ja ajattelua.

Päivi Räsänen ja Juhana Pohjola ovat kiistäneet heitä vastaan nostetut syytteet. Mikäli heidät tuomitaan maaliskuun lopussa, asian käsittely todennäköisesti jatkuu ylemmissä oikeusasteissa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: