”Jos rippikoulussa manipuloitaisiin, sitä ei koettaisi turvalliseksi”, mutta nuorten mielestä riparilla on turvallista ja kivaa – vajaa puolet koki uskonsa vahvistuneen
Rippikoulu saa pääkaupunkiseudun nuorilta kiitettävän arvosanan. Alle puolet riparin käyneistä nuorista sanoo uskovansa Jumalaan.
Nuorten antama yleisarvosana rippikoululle on koko maassa 8,8 ja pääkaupunkiseudulla vielä kymmenyksen tai pari tämän yläpuolella. Täyden kympin antaa noin joka kolmas nuori.
Kirkon kannalta monet rippikoulun tavoitteet täyttyvät hyvin, mutta uskonkysymyksiin nuoret suhtautuvat vielä isosinakin yllättävän kriittisesti, kiteyttää Diakoniammattikorkeakoulun lehtori ja kasvatus- ja nuorisotyön tutkija Jouko Porkka uuden tutkimuksen keskeiset tulokset.
Rippikoulun uuteen opetussuunnitelmaan liittyy kuusi tavoitetta, joiden toteutumista selvitettiin nuorille tehdyllä mobiilikyselyllä viime kesänä. Kyselyyn vastasi yhteensä noin 5 500 nuorta. Heidän joukossaan oli 496 espoolaista ja 374 helsinkiläistä nuorta ja 94 nuorta Vantaan Tikkurilan seurakunnasta. Riparilaisten lisäksi kysyttiin satojen isosten mietteitä.
Yksi tavoitteista on, että nuoret kokevat rippikoulussa yhteyttä, turvallisuutta, pyhyyttä ja iloa. Vastauksista kävi ilmi, että rippikoulu toteuttaa nämä tavoitteet todella hyvin. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia vastasi, että rippikoulussa oli hyvä, hauska ja turvallinen olo ja että siellä sai olla oma itsensä. Valtaosa nuorista katsoi, että rippikoulussa oli hyvä yhteishenki, sieltä sai uusia ystäviä ja entiset ystävyyssuhteet syvenivät.
Rippikoulu kasvattaa myötätuntoa
Rippikoulun tavoitteisiin kuuluu, että nuoret kantavat vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Tämäkin tavoite toteutui kyselyn mukaan hyvin, sillä pääkaupunkiseudun nuorista kolme neljästä koki ympäristön suojeluun liittyvät asiat itselleen tärkeiksi. Kahdeksan kymmenestä kertoi tuntevansa myötätuntoa niitä kohtaan, jotka ovat itseä heikommassa asemassa. Pääkaupunkiseudulla oltiin jopa hieman empaattisempia ja ympäristötietoisempia kuin muualla.
– Myös vuonna 2013 tehdyssä yhdeksän maan vertailututkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti Suomen rippikouluissa kasvaa myötätunto toisia kohtaan, kertoo Porkka.
Rippikoulu ei pyri aivopesuun, vaan siellä on hienotunteinen, nuoria kunnioittava tapa lähestyä asioita.
– Jouko Porkka
Koko maassa vain joka toinen rippikoululainen arvioi, että rippikoulussa käsiteltiin heidän elämänsä kannalta tärkeitä kysymyksiä. Se laittaa Porkan mietteliääksi. Espoossa ja Tikkurilassa, mutta erityisesti Helsingissä luku oli kuitenkin korkeampi. Tämä saattaa Porkan mukaan kertoa osaksi siitä, millä tavalla asioita rippikoulussa käsitellään – perinteisesti vai nuoret mukaan ottaen.
Vaikka nuoret ovat ennen rippikouluun tuloaan saaneet uskonnonopetusta kouluissa, rippikoulu lisää nuorten mukaan selvästi heidän tietojaan kristinuskosta ja seurakunnan toiminnasta.
Neljä kymmenestä nuoresta koki, että usko Jumalaan vahvistui rippikoulun aikana. Suunnilleen sama määrä katsoi, että kristinuskolla on merkitystä hänen elämässään ja toivoi löytävänsä paikkansa seurakunnasta. Pääkaupunkiseutu ei näissä asioissa juuri eroa muusta Suomesta. Espoossa ja Tikkurilassa yhteys seurakuntaan vahvistui keskimääräistä enemmän.
Rippikoulussa ei tuputeta uskoa
Entä usko Jumalaan? Se ei rippikoululaisten parissa ole mobiilikyselyn perusteella kovin korkeassa kurssissa. Koko maassa 38 prosenttia, Espoossa 32 ja Helsingissä 29 prosenttia rippikoululaisista vastasi uskovansa Jumalan olemassaoloon. Jeesuksen ylösnousemukseen uskoi koko maassa 35 prosenttia, mutta helsinkiläisistä vain joka neljäs ja espoolaisista 29 prosenttia. Tikkurilassa lukemat olivat yli 40 prosenttia, mutta vastaajia oli naapurikaupunkeja vähemmän.
Isoset ovat aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa ja suhtautuvat siihen rippikoululaisia innostuneemmin. Usko Jumalaan ja usko ylösnousemiseen olivat kuitenkin melko matalalla tasolla, ja erityisen selvästi Helsingissä, jossa vain noin kolmasosa vastasi uskovansa.
Luvut kertovat Porkan mukaan siitä, että nuoret ovat rippikoulussa ja isosina siinä iässä, jossa omaa maailmankatsomusta vasta etsitään. Rippikoulussa ei pakoteta ketään uskomaan, vaan nuoria rohkaistaan miettimään omaa suhdettaan siihen ja elämän muihin isoihin kysymyksiin.
– Jos rippikoulussa manipuloitaisiin, sitä ei koettaisi turvalliseksi paikaksi olla. Rippikoulu ei pyri aivopesuun, vaan siellä on hienotunteinen, nuoria kunnioittava tapa lähestyä asioita. Tämä takaa sen, että kirkkoon uskalletaan ottaa yhteyttä, kun siihen tulee tarvetta.
Porkka huomauttaa, että nuoret tulevat yhä useammin kodista, jossa ei ole opetettu iltarukousta, eivätkä he ole käyneet seurakuntien kerhotoiminnassa. Niinpä rippikoulu voi olla heille ensimmäinen paikka, jossa suhdetta uskoon tulee edes aktiivisesti mietittyä.
Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä ollaan muuta maata kriittisempiä, joten se, että monen usko kuitenkin syvenee ja suhde kirkkoon lähenee, kertoo onnistuneesta rippikoulutyöstä.
Onnistumisen ja omakohtaisuuden kannalta tärkeää on, että nuoret otetaan mukaan toteuttamaan rippikoulua. Tässä on vielä tekemistä, sillä vain noin puolet kertoi päässeensä vaikuttamaan rippikoulun sisältöihin ja konfirmaatiojumalanpalvelukseen vain hieman useampi.
Vuoden 2019 rippikouluihin ilmoittautuminen
Espoo
Rippikouluun ilmoittaudutaan Espoossa 8.–31.10.2018. Katso lisää: espoonriparit.fi
Helsinki
Rippikouluun ilmoittautuminen on käynnissä 31.10. saakka. Katso lisää: helsinginseurakunnat.fi
Kauniainen
Rippikouluun ilmoittautuminen Kauniaisissa on käynnissä 31.10. asti. Katso lisää: kauniaistenseurakunta.fi/ryhmat/rippikoulu
Vantaa
Rippikouluun ilmoittautuminen on käynnissä 14.10. asti. Katso lisää: vantaanriparit.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
13 500 riparilaista on kertonut mielipiteensä: riparit saivat huippuarvosanan, leireillä saa olla oma itsensä ja olo on turvallinen
AjankohtaistaTämän kesän riparilaiset antoivat rippikoululle kouluarvosanaksi keskimäärin 9-.