null Pandemia mullisti Yhteisen pöydän toiminnan, mutta nyt Vantaan kirkoilla hyödynnetään hävikkiä ja syödään taas yhdessä

Naapurit Eila Hirvonen ja Pekka Väänänen kohtasivat sattumalta Hakunilan kirkon yhteisölounaalla.

Naapurit Eila Hirvonen ja Pekka Väänänen kohtasivat sattumalta Hakunilan kirkon yhteisölounaalla.

Pandemia mullisti Yhteisen pöydän toiminnan, mutta nyt Vantaan kirkoilla hyödynnetään hävikkiä ja syödään taas yhdessä

Ihmiset eivät kaivanneet vain ruokaa, vaan myös sen ympärille syntyvää yhteisöllisyyttä.

Tätä on odotettu! Tauon jälkeen Hakunilan kirkolla pääsee maanantaisin lounastamaan yhdessä. Heti syksyn ensimmäisessä yhteisöruokailussa lokakuun alussa kirkolla kävi noin 70 ruokailijaa.

Pääkokki Marja Niskasella ja joukolla vapaaehtoisia on kaikki valmiina hyvissä ajoin. Niskanen on tullut paikalle jo aamuseitsemältä ja tehnyt esivalmisteluja sunnuntainakin, koska tahtoo tehdä hommat rauhassa. Tänään syödään broilerikiusausta, ja kasvisvaihtoehtona on hernenappeja ja perunamuusia. Lounaalla hyödynnetään Yhteinen pöytä -verkoston hävikkiterminaalin kautta tulevaa ruokaa.

– Tiedämme perjantaina, mitä Yhteisen pöydän kautta on tulossa. Sitten suunnitellaan, mitä ruokaa tehdään ja tilaamme Keskolta täydennystä, Niskanen kertoo.

Aterian loihtiminen tällaiselle väkimäärälle ei ole Niskaselle temppu eikä mikään, sillä hän työskenteli pitkään suurtalouskeittiöissä Tikkurilan väritehtaalla ja Helsingin yliopiston Porthaniassa.

Niskanen kertoo asuvansa ihan kirkon lähellä. Hän on huomannut, että näitä yhteisöllisiä ruokahetkiä on kaivattu tauon aikana. Yhteisissä ruokailuhetkissä hän on myös tutustunut alueen ihmisiin.

– Mummot kyselevät minulta kauppareissulla, että mitäs ensi kerralla syödään.

Pääkokki Marja Niskanen sekä vapaaehtoistyöntekijät Sirpa Tarvainen ja Silja Kolehmainen tarjoilivat ruokaa lounastajille.

Pääkokki Marja Niskanen sekä vapaaehtoistyöntekijät Sirpa Tarvainen ja Silja Kolehmainen tarjoilivat ruokaa lounastajille.

Ruokakassijakoa ulkona ja kotiinkuljetusta

Yhteinen pöytä on vantaalainen hävikkiruoan hyötykäytön ja yhteisöllisen ruoka-aputoiminnan malli, jota Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakunnat ovat rahoittaneet vuodesta 2014. Hävikkiterminaali aloitti toimintansa 2015. Ennen koronapandemiaa Yhteisen pöydän kautta kulki hävikkiruokaa noin 80 toimijalle Vantaalla.

– Maaliskuussa 2020 yhteisöllinen ruoka-apu loppui kuin seinään, eikä meilläkään ollut oikein tietoa siitä, mitä saa järjestää ja mistä koronaviruksessa edes on kyse. Pian toiminta alkoi kuitenkin järjestäytyä uudelleen, Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisma kertoo.

Parhaimmillaan meillä oli 11 pakettiautoa ja 40 ihmistä kuljettamassa ruokaa.

- Hanna Kuisma

Noin 40 paikkaa 80:stä muutti ruoka-avun jaon ulkona tapahtuvaksi ruokakassijakeluksi. Ruokakasseja kuljetettiin myös koteihin.

– Kotiinkuljetusta tehtiin kaupungin eri yksiköiden ja seurakuntien kanssa. Parhaimmillaan meillä oli 11 pakettiautoa ja 40 ihmistä kuljettamassa ruokaa. Kolmen kuukauden aikana vietiin noin 18 000 kassia koteihin, Kuisma sanoo.

Kirkolla kohtaa tuttuja

Eila Hirvonen ja Pekka Väänänen ovat lopettelemassa lounasta. Broilerikiusaus on ollut kuulemma oikein maukasta – mikä siinä onkin, että toisen laittama ruoka maistuu aina hyvältä.

Hirvonen ja Väänänen päätyivät tänään samaan lounaspöytään kirkolla sattumalta, mutta ovat vanhoja tuttuja, itse asiassa naapureita samasta talosta.

– Teen itsekin tällaisia kotiruokia, sillä laatikkoruoka on helppoa tehdä, Eila Hirvonen kertoo.

Tieto siitä, että Hakunilan kirkolla pääsee jälleen lounaalle, on levinnyt alueella muun muassa puskaradion kautta.

Hakunilan kirkko on Hirvoselle ja Väänäselle muutenkin tuttu paikka. Hirvonen on ollut seurakunnassa lastenohjaajana ja Väänänen tehnyt vapaaehtoistyötä.

– Ennen koronaa täällä oli sellainen puurotorstai, jossa olin kolme vuotta vapaaehtoisena. Nyt odottelen, josko se taas alkaisi, Pekka Väänänen sanoo.

– Kirkolla näkee tuttuja kasvoja. Kun sairastuin, minulle tuli aivoinfarkti ja olin välillä pois ja palasin sitten, ihmiset tulivat täällä kysymään, että mitä kuuluu. Nyt olen taas kuntoutunut, hän jatkaa.

Marja Niskanen on työskennellyt kokkina muun muassa Tikkurilan väritehtaalla. Suurten joukkojen ruokkiminen sujuu rutiinilla.

Marja Niskanen on työskennellyt kokkina muun muassa Tikkurilan väritehtaalla. Suurten joukkojen ruokkiminen sujuu rutiinilla.

Seurakuntien ruokailut hyvin järjestettyjä

Yhteinen pöytä -verkoston ruokaa jakavista paikoista noin kuusikymmentä kahdeksastakymmenestä on jälleen auki. Viesti joka paikasta on ollut sama: ihmiset ovat kaivanneet ennen kaikkea erilaisten yhteisöllisten ruokailujen pariin.

– Se on ollut varsin vankka mielipide sekä Vantaalla että valtakunnallisella ruoka-avun kentällä. Siinä tarjotaan enemmänkin kuin ruokaa. Koronapandemia lisäsi yksinäisyyttä ja on tärkeää, että on paikkoja, joihin ihminen kokee olevansa tervetullut, Hanna Kuisma sanoo.

Sama tuntuma on Yhteisen pöydän osallisuuskoordinaattori Eeva Lehtinevalla. Hän korostaa, että seurakuntien tarjoamat ruokailut ovat erittäin hyvin järjestettyjä.

– Seurakuntien järjestämiä ruokailuja on tavattomasti kaivattu. Niistä ei ole koskaan tullut mitään kielteistä palautetta. Enemmän se on sitten leipäjonotyyppinen ruoanjako, joka joskus herättää tunteita. Kysytään, että saako joku enemmän kuin toinen tai mihin ruoka oikeastaan menee.


Ilmainen yhteisölounas maanantaisin Hakunilan kirkolla. Ensimmäinen kattaus kello 11.30., toinen kello 12.15. Yhteisen pöydän kautta tulleista raaka-aineista valmistetaan lounasta tai iltapalaa myös monissa muissa Vantaan kirkoissa, katso lista ja tarkemmat tiedot
täältä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi