Piispa Teemu Laajasalo kritisoi rokotteista kieltäytyviä – ”Moni unohtaa aiheuttavansa välillisesti kärsimystä ja kuolemaa”
Teemu Laajasalo toteaa Helsingin Sanomissa, että rokotteesta kieltäytyvä toimii vastuuttomasti. Kirkko ja kaupungin haastattelussa piispa vetoaa, että ihmiset luottaisivat lääketieteeseen.
Helsingin piispa Teemu Laajasalo ottaa Helsingin Sanomissa tiukasti kantaa rokotekriittisyyteen ja rokotteista kieltäytymiseen. Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa Laajasalo sanoo, että ihminen, joka muista kuin lääketieteellisen esteen vuoksi kieltäytyy koronarokotuksesta, ottaa vastuun lähimmäistensä elämästä.
”Rokottamaton ihminen toimii tieteenvastaisesti ja osoittaa ymmärtämättömyyttä. Mutta paljon vakavampaa on se, että rokotteesta kieltäytyvä ihminen toimii itsekkäästi, moraalittomasti eikä välitä toisten ihmisten kärsimyksestä tai kuolemasta”, Laajasalo kirjoittaa.
Laajasalo jatkaa, että rokottamattoman tekemä valinta ei ole vain yksilön vapautta, sillä tämä ei tee päätöksiä vain omasta terveydestään, elämästään ja vapaudestaan, vaan kaikkien. Rokottamattomuuden seurauksia kantaa koko ympäröivä yhteiskunta.
Laajasalo mukaan kirkon työntekijät ovat pandemian aikana kohdanneet tilanteita, joissa koronan aiheuttama välillinen kärsimys tuntuu kohtuuttoman kovalta. ”Vanhukset ovat jääneet yksin hoitolaitoksiin, iäkkäitä pariskuntia on erotettu, jäähyväisten jättäminen omille vanhemmille tai isovanhemmille on kielletty, lapsiperheiden tapaamisia pitkien ja pelottavien sairaalajaksojen aikana on rajoitettu, lääkärit ja hoitajat ovat murtuneet mahdottomien vaatimusten alle, jatkuva epävarmuus tulevasta on tuhonnut ihmisten elinkeinoja ja elämiä”, piispa kirjoittaa.
Kirkko kampanjoi aikanaan isorokkoa vastaan
Teemu Laajasalo muistuttaa, että rokotteiden merkityksestä puhuminen ei ole ainutlaatuista kirkon historiassa. Päinvastoin, kirkolla oli keskeinen rooli ensimmäisissä rokotekampanjoissa. Papit saarnasivat ja puhuivat rokottamisen hyödyistä, hälvensivät pelkoja ja kehottivat kirkkokansaa ilmoittautumaan rokotusluetteloon lukkarille.
Tästä aiheesta kertoo Kirkko ja kaupungin juttu, jonka mukaan isorokkorokotukset loivat pohjaa väestönkasvulle, kun tappava kulkutauti saatiin niiden avulla hävitettyä. ”Rokote otettiin ja alettiin ajatella, että sillä suojellaan lapsia eikä tauti välttämättä ole Jumalan lähettämä”, kertoo kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine ajattelun muutoksesta.
Laajasalo kysyy kirjoituksessaan, olisiko nyt aika palata 200 vuoden taa ja jälleen vedota ihmisten omaantuntoon.
Samalla hän muistuttaa, että rokotteiden vastustajia ei pidä velvoittaa maksamaan omia sairaalakulujaan, vaan kaikkia pitää hoitaa. Sen sijaan rokottamattomien rajoituksia voidaan tarpeen tullen kiristää, jotta koronatilanne saadaan muuttumaan.
Ei pidä luottaa kansanparantajiin, vaan asiantuntijoihin
Piispa Teemu Laajasalo, miksi päätit ottaa kantaa rokottamattomuuteen ja miksi juuri nyt?
– Rokottamattomuuteen on varmasti monia syitä: huono-osaisuutta, väärää tietoa, nuoruuteen kuuluvaa haavoittumattomuuden harhaa. Samalla kun tarvitaan oikean tiedon kärsivällistä levittämistä, on aika myös sen sanomiselle, että omista valinnoista kantaa seuraukset heikompi lähimmäinen. Tämä on syy, miksi puutuin asiaan ja siihen, miksi juuri nyt, liittyvät jälleen huononevat koronauutiset.
Monet muutkin lääketieteelliset toimenpiteet saattavat pelottaa, vaikka ne ovat ihmisen parhaaksi.
Maanantaina Suomessa raportoitiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan 1 310 uutta koronavirustartuntaa. Määrään on laskettu mukaan myös sunnuntain luvut. Sairaalahoidossa on 218 koronapotilasta, kun neljä viikkoa sitten vastaava lukema oli 94. Tehohoitoa saa 33 potilasta, neljä viikkoa sitten heitä oli 19.
– Olemme kirkossa aikaisemminkin hälventäneet ihmisten pelkoja, kertoneet oikeaa tietoa ja rohkaisseet luottamaan lääketieteeseen. Sen lisäksi on vedottu ihmisten omiintuntoihin. Kun joku käyttää liikaa päihteitä tai elää muuten epäterveellisesti, hän saattaa ajatella, että omapahan on elämäni. Tässä koronan yhteydessä moni unohtaa, että hän aiheuttaa valinnoillaan välillisesti lähimmäisilleen kärsimystä ja kuolemaa. Totta kai on lääketieteellisiä esteitä rokotuksen ottamiselle, mutta niitä arvioivat lääkärit.
Entä jos ihminen ei ota rokotetta siksi, että hän pelkää?
– Pelkoon ja huoleen täytyy suhtautua kärsivällisesti, lempeästi ja rauhallisesti, mutta myös lujasti välittämällä oikeaa tietoa. Monet muutkin lääketieteelliset toimenpiteet saattavat pelottaa, vaikka ne ovat ihmisen parhaaksi. Kannattaa luottaa oikeisiin asiantuntijoihin, eikä kansanparantajiin, jotka levittävät väärää tietoa. Heitä oli myös 200 vuotta sitten levittämässä kauhutarinoita ja tarjoamassa omia troppejaan.
Valinnanvapauden rinnalla on aina vastuu
Teemu Laajasalon mukaan ne, jotka ruokkivat ihmisten pelkoja esimerkiksi poliittisista tai kaupallisista syistä ja levittävät erilaisia salaliittoteorioita, toimivat väärin.
– Erityisen väärin he toimivat, jos he toimivat tietoisesti väärin joko pahantahtoisuuttaan tai alhaisista tarkoitusperistä eivätkä vain omasta väärästä ymmärryksestään. Tällainen ilmiö on nyt tässä maailmassa olemassa ja sen torjumiseksi tarvitaan oikeaan tietoon perustuvaa valistusta. Pappien ja piispojen tehtävä ei tässä ole esiintyä lääketieteen asiantuntijoina, vaan kehottaa ihmisiä luottamaan lääketieteeseen, oikeisiin asiantuntijoihin.
Väärästä opetuksesta ja vääränlaisesta asioiden hengellistämisestä kannattaa pysyä kaukana.
Rokotepassin vastustajat vetoavat valinnanvapauteensa ja katsovat, että nyt yhteiskunta sortaa heitä. Piispan mukaan näin ei ole, vaan kyse on siitä, että yksilön valinnanvapauden lisäksi on olemassa yhteisön vastuu jäsenistään.
– Yhteiskunnassa yksilö ei muutenkaan voi toimia ihan niin kuin huvittaa.
Rokotetta ja rokotepasseja vastustetaan myös uskonnollisilla perusteilla, pelotellaan että nyt ollaan luomassa totalitaarista yhteiskuntaa, pahan valtaa.
– Tällaisesta väärästä opetuksesta ja vääränlaisesta asioiden hengellistämisestä kannattaa pysyä kaukana. Tässä ei nyt olla luomassa mitään tuollaista, vaan yhteiskunta toimii yhteisen hyvän puolesta. Se sopii varmasti jokaiselle kristitylle.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tämä kolahti: Noora Mattilan tietokirja keskustelusta rokotekriittisen amerikkalaisanoppinsa kanssa on sitkeä yritys ylittää maailmankuvien kuilu
Hyvä elämäLopulta suurin ero löytyi perusluottamuksesta ja sen taustalla olevista elämänkokemuksista.