Saalis voi surettaa, mutta laji koukuttaa – plogging-harrastajat siivoavat Töölönlahtea roskista
Plogging-tapahtumassa olivat poikkeuksellisesti käytössä myös sup-laudat. Birgitta

Plogging-tapahtumassa olivat poikkeuksellisesti käytössä myös sup-laudat. Birgitta "Bitte" Hokkanen on löysi nopeasti ensimmäiset roskat vedestä.

Saalis voi surettaa, mutta laji koukuttaa – plogging-harrastajat siivoavat Töölönlahtea roskista

Kun lenkkiin yhdistää roskien keruun, saa tehokasta treeniä ja siistimmän ympäristön.

Joihinkin asioihin maailma tarvitsee ruotsalaisia – kuten siihen, että roskien keräämisestä tulee trendikästä. Ruotsissa syntyi vuonna 2016 sekä uusi ilmiö että uusi sana, plogging. Sana syntyi kahdesta verbistä: "plocka upp" eli noukkia ja "jogging" eli lenkkeillä. Ruotsalaiset alkoivat juoksu- tai kävelylenkin yhteydessä poimia maasta roskia. Ajan henkeen sopivasti siitä kerrottiin myös somessa, ja aiheen ympärille ryhdyttiin järjestämään erilaisia mukavia tapahtumia.

Myös Suomessa on tänä kesänä järjestetty plogging-tapahtumia. Maanantaina 6.8. vuorossa oli Töölönlahti, jonka ympäri kävelee ja juoksee päivittäin runsaasti ulkoilijoita. Roskien poimiminen ulottui myös vesialueelle, sillä yhteistyökumppaniksi oli saatu sup-lautoja vuokraava Hakuna Matata. Yritys lupasi lainata sup-laudat veloituksetta heille, jotka suppaillessaan keräävät roskia vedestä.

Johanna Kohvakka sanoi, että plogging on myös jännällä tavalla koukuttavaa, aivan kuin sienestys tai marjastus.

Johanna Kohvakka sanoi, että plogging on myös jännällä tavalla koukuttavaa, aivan kuin sienestys tai marjastus.

Ploggingia voi harrastaa itsekseen tai porukalla

Siivouspäivä-organisaatiossa mukana oleva Johanna Kohvakka kertoo, että törmäsi ploggingiin kun sitä alettiin harrastaa Ruotsissa.

– Se oli hauska nimi ja toiminnasta tuli siellä nopeasti muoti-ilmiö. He tekivät roskien keräämisestä coolia. Toki on aina ollut ihmisiä, jotka keräävät roskia ja esimerkiksi Juoksija-lehdessä kymmenen vuotta sitten joku kertoi keräävänsä roskia lenkkeillessään, mutta ruotsalaiset osasivat konseptoida asian hyvin, Kohvakka kertoo.

Suomessa plogging-tapahtumiin on osallistunut noin 15–60 ihmistä kerrallaan. Sen lisäksi moni on harrastanut lajia ihan omin päin. Facebookista-löytyy myös tietyn alueen siistimiseen keskittyneitä ryhmiä kuten Nuuksio-plogging ja Helsinki plogging. Mukaan on haastettu myös poliitikkoja ja esimerkiksi Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Suomessa plogging-tapahtumia järjestävät yhdessä Siivouspäivä ja Fortum.

– Olemme halunneet olla mukana, koska olemme kiertotaloutta harjoittava energiayhtiö. Olemme myös muovien jatkokäsittelijä, täältäkin kierrätyskelpoinen muovijäte menee jatkokäsittelyyn Riihimäelle, viestinnän asiantuntija Jaakko Ylisipola Fortumilta kertoo.

Ylisipolalla on itsekin tapana kerätä roskia lenkkeillessään.

– Kun näkee ja kuulee muiden harrastavan ploggingia, se saa ajattelemaan. Ihannetilanne olisi, ettei roskia enää löytyisi.

Voi, jos sen tietäisin, miksi jotkut roskaavat, saisin varmaan Nobelin palkinnon.

– Birgitta Bitte Hokkanen

Joskus turhauttaa

Maanantaina Töölönlahdella Birgitta "Bitte" Hokkanen oli ensimmäisenä keräämässä roskia sup-laudan päältä käsin. Poimittavaa löytyi nopeasti: oluttölkki ja muoviroskaa. Hän kertoo olevansa Friskis & Svettis -liikuntaseuran aktiviijäsen ja että sielläkin on innostuttu roskien keruusta liikuntaan yhdistettynä.

Hokkanen on kerännyt roskia myös omin päin. Siinä sivussa hän on opettanut lapsenlapsillekin, kuinka tärkeää on pitää ympäristöstä huolta.

– Roskaaminenhan on maailman typerin asia. Jos on raahannut vaikka ne kaikki tavarat piknikille, pitäisi jaksaa myös panna roskat roskiin. Luonto kärsii roskaamisesta.

Hokkanen myöntää, että joskus toisten sotkujen siivoaminen turhauttaa, nimenomaan ihmisten välinpitämättömyys. Sen kun pitäisi olla ihan itsestäänselvä asia, että ei roskata. Mikä mahtaa sitten olla syynä siihen, että kaikki eivät ajattele samalla tavalla?

– Voi, jos sen tietäisin, miksi jotkut roskaavat, saisin varmaan Nobelin palkinnon, Hokkanen pohtii.

Jaakko Ylisipola Fortumilta on itsekin kerännyt paljon roskia lenkkeillessään. Hän toivoo, että toiminta herättäisi ihmiset ajattelemaan, mitä voi tehdä ympäristön hyväksi.

Jaakko Ylisipola Fortumilta on itsekin kerännyt paljon roskia lenkkeillessään. Hän toivoo, että toiminta herättäisi ihmiset ajattelemaan, mitä voi tehdä ympäristön hyväksi.

Roskia huumeruiskuista matkalaukkuun

Töölönlahti elokuussa ei ainakaan silmämääräisesti arvioituna ole törkyisyydessään ihan pahimmista päästä, mutta osasyy saattaa olla myös siinä, että rannoilla on nyt runsaasti roskat peittävää kaislikkoa. Alueella on myös siivottu jo kesäkuussa. Silloin löytyikin vaikka mitä. Jätettä kerättiin 1 000 litraa, eikä kyse suinkaan ollut pelkästä pikkuroskasta.

– Silloin löytyi kolmet lastenvaunut, pari pyörää, naistenvaatteita, naisten alusvaatteita, matkalaukku, josta löytyi kotiavaimet ja passi... Tokoinrannasta löytyi postilaatikko, Lapinlahdesta grilli, Johanna Kohvakka listaa aikaisempien tapahtumien saalista.

Myös huumeruiskuja löytyy ajoittain. Kohvakka kertoo löytäneensä myös kolme puukkoa.

Vaikka "saalis" ei aina ole kovin mieltäylentävä, Johanna Kohvakka on huomannut, että plogging on yllättävän koukuttavaa. Vähän kuin sienestäessä tai marjastaessakin, saattaa huomata ajattelevansa, että josko vielä muutama roska... Toisinaan toki myös turhauttaa.

– Mutta enemmän turhauttaisi, jos ei tekisi mitään, Kohvakka myöntää.

Se hyöty ploggingista on myös, että yleensä roskaaminen lisää roskaamista ja siisteys siisteyttä. Kynnys heittää se ensimmäinen roska voi olla korkea, jos on oikein siistiä. Myös raha saattaisi olla avain puhtaaseen ympäristöön.

– Monessa muussakin asiassa pitäisi olla pantti, eikä vain pulloissa, Johanna Kohvakka toivoo.

Juttu päivitetty 13.9.

Lisätietoa ploggingista ja plogging-tapahtumista löytyy esimerkiksi Siivouspäivän sivuilta. Somessa plogging-kuvia voi jakaa käyttämällä hastageja #ploggingfinland #plogging #plogginghaaste.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi