Pappi kirjoitti Helsingistä dekkarin, jossa tulee runsaasti ruumiita marraskuussa vuonna 1917
Pitkäsilta ylitetään Timo Saarron dekkarissa monta kertaa kiihkeissä tunnelmissa. Taustalla häämöttää Kevan toimitalo, jonka paikalla sijainnut talo on yksi romaanin keskeisistä tapahtumapaikoista.

Pitkäsilta ylitetään Timo Saarron dekkarissa monta kertaa kiihkeissä tunnelmissa. Taustalla häämöttää Kevan toimitalo, jonka paikalla sijainnut talo on yksi romaanin keskeisistä tapahtumapaikoista.

Pappi kirjoitti Helsingistä dekkarin, jossa tulee runsaasti ruumiita marraskuussa vuonna 1917

Konnat taistelevat kaupungilla ja Vallilan metsämökissä Timo Saarron kolmannessa jännitysromaanissa.

Timo Saarron tuore dekkari Kuoleman kuukausi (2017) hyppää sata vuotta taaksepäin, Helsingin levottomaan marraskuuhun vuonna 1917, viikkoihin ennen Suomen itsenäisyysjulistusta. Sen päähenkilöt ovat miliisi, virasta erotettu poliisi ja kaksi vahvaa naista, jotka asuvat Pitkänsillan, Helsingin yhteiskunnallisen vedenjakajan, eri puolilla.

– Minua kiinnostaa se, miten tavalliset ihmiset selviävät vaikean ajan keskellä. Tarina on kirjoitustyössäni ehdoton ykkönen, Saarto sanoo.

Hänen kolme jännitysromaaniaan sijoittuvat menneisyyden Helsinkiin. Esikoisteos Vaitelias poika (2011) voitti Kariston kirjoituskilpailun. Miljöönä on 1950-luvun lopun Puu-Pasila. Vesimiehen aika (2015) kertoo 1960- ja 70-lukujen vaihteen hipeistä.

– Kielen tehtävä on auttaa lukijaa pääsemään sisään aikaan ja tunnelmaan. Kirjassa käytän vanhoja ilmaisuja, teitittelyä ja katukieltä eli slangia, mutta sitä pitää muokata, jotta nykylukija ymmärtää, Saarto sanoo.

Helposti ajatellaan, että ennen oli kivaa, ihmiset olivat rehellisiä ja uskonnollisia, mutta ei ennen ollut paremmin.

- Timo Saarto

Historiallisen dekkarin tekeminen alkaa lukemisesta. Saarto käy läpi kymmeniä lähdeteoksia – tutkimuksia, muistelmia, arkistolähteitä. Kuoleman kuukautta varten hän kävi Kansallisarkistossa tutkimassa, millaisia rikoksia Helsingin poikkeusajan miliisit joutuivat selvittämään.

– Mutta vain jäävuoren huippu kaikesta tiedosta pääsee mukaan kirjaan, se, mikä palvelee kokonaisuutta.

Kuoleman kuukaudessa tärkeässä osassa ovat sakilaiset eli huligaanit. Saarron mukaan nämä eivät olleet mitään veijarilättähattuja vaan rikollisia, joita on verrattu liivijengeihin ja Härmän häjyihin. Sakilaisilla oli myös tapana häiriköidä sekä uskonnollisia tilaisuuksia, etenkin Pelastusarmeijan kokouksia, että järjestäytyneen työväen tilaisuuksia tansseista alkaen.

Romaanissa sakilaiset ilmestyvät pilkkaamaan unissasaarnaavaa Mirjamia Oosin eli Harjun rukoushuoneelle.

Ruumiita tulee kirjassa paljon jopa dekkariksi.

– Aika oli paha. Helposti ajatellaan, että ennen oli kivaa, ihmiset olivat rehellisiä ja uskonnollisia, mutta ei ennen ollut paremmin, dekkaristi näkee.

Papista tuli kirjailija

kirjan kansi

kirjan kansi

Timo Saarto on teologisen koulutuksen saanut dekkarikirjailija. Hän työskenteli yli 20 vuotta Vuosaaren seurakunnan pappina, kunnes omistautui kirjoittamiselle, mutta on edelleen pappi.

– Toimin pitkään nuorisopappina. Ripareilla sovelsin Paolo Freiren dialogipedagogiikkaa, joka perustui luovuuteen. 2000-luvun alussa teimme riparilaisten kanssa Kirkko ja kaupunkiin hienon aukeaman aiheesta ”Kun Jeesus tuli vastaan”. Joku toimituksessa kehtasi epäillä, ovatko riparilaiset tehneet kaiken ihan itse. Silloin ajattelin, että jos nuoret osaavat noin hyvin, niin enkö minäkin!

Pian Saarto totesi, ettei pysty toimimaan täysipainoisesti pappina ja kirjoittamaan yhtaikaa. Hän oli juuri saanut ylennyksen kappalaiseksi. Siihen oli hienoa päättää työ seurakunnassa.

Nyt hän aikoo pysytellä sadan vuoden takaisessa historiassa. Työn alla on keväällä ilmestyvä Kuoleman kuukauden jatko-osa, joka tapahtuu punaisen Helsingin viimeisinä päivinä huhtikuussa 1918.

 

 

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi