Totuuden selvittäminen auttoi hyväksikäytettyjä vielä vuosien jälkeen
Lapsena tai nuoruudessa koettu seksuaalinen hyväksikäyttö kuormittaa merkittävästi psyykkistä hyvinvointia.

Lapsena tai nuoruudessa koettu seksuaalinen hyväksikäyttö kuormittaa merkittävästi psyykkistä hyvinvointia.

Totuuden selvittäminen auttoi hyväksikäytettyjä vielä vuosien jälkeen

Avoin keskustelu seksuaalisuudesta vähentää hyväksikäytön riskejä, sanoo kirkkoihin liittyviä tapauksia selvittänyt Julia Korkman.

Keväällä 2014 oikeuspsykologi Julia Korkman sai piispa Björn Vikströmiltä yhteydenoton, joka koski vuosien takaisia hyväksikäyttöepäilyjä Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa. Puhelu ei tullut yllätyksenä, sillä Korkman oli tehnyt edellisenä vuonna selvityksen Kauniaisten ruotsinkielisessä metodistiseurakunnassa tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Kummassakin seurakunnassa epäilty hyväksikäyttö oli kohdistunut alaikäisiin.

Korkman on Åbo Akademin projektitutkija, joka selvittää silminnäkijätodistuksiin liittyviä kysymyksiä. Tutkijaa kiinnostaa muun muassa se, miten traumat, ikä ja kulunut aika vaikuttavat ihmisen muistiin.

– Jälkikäteen tapahtuva tulkinta saattaa muokata aitoa muistikuvaa, kun henkilö on ollut tapahtumahetkellä lapsi tai nuori. Kun muistikuvaa tulkitaan vuosien viiveellä uuden tiedon valossa, tulkintaan liittyy myös isoja riskejä.

Kumpikin seurakunta halusi ottaa hyväksikäytöstä kertovien ihmisten kertomukset vakavasti ja tarvittaessa kustantaa heille terapiaa. Tutkimusalastaan huolimatta Korkman empi selvitystyöhön ryhtymistä. Epäiltyjen mahdollisuus puolustautumiseen mietitytti häntä.

Paras vaihtoehto olisi ollut rikostutkinta ja asioiden käsittely oikeudessa, mutta tapaukset olivat rikoksina vanhentuneita. Kauniaisten tapauksessa henkilö, johon epäilyt kohdistuivat, oli kuollut.

Korkman suostui kuitenkin selvityspyyntöön, kuuli asianosaisten kokemuksia ja laati niistä raportin.

Psykologi Julia Korkman toivoo, että naisten kokemuksia painottava #metoo-kampanja ei hiljennä seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneita miehiä.

Psykologi Julia Korkman toivoo, että naisten kokemuksia painottava #metoo-kampanja ei hiljennä seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneita miehiä.

Käsitys aidoista tapahtumista vahvistui

Espoon ­ruotsinkielisessä ­seurakunnassa hyväksikäyttö­epäilyt kohdistuivat entiseen nuorisotyönohjaajaan, joka oli toiminut vuosien ajan rippileirien vastuuhenkilönä. Kauniaisten ruotsinkielisessä metodisti­seurakunnassa pitkän uran tehnyttä pappia epäiltiin nuoriin poikiin kohdistuneesta hyväksikäytöstä.

Selvittäessään metodistiseurakunnan tapausta Korkman kuuli kertomuksia asioista, jotka olivat tapahtuneet eri vuosikymmeninä ja eri paikoissa. Kertomuksissa oli yhteisiä piirteitä, kuten kuvauksia pesutilanteista, joissa pappi kosketteli 7–15-vuotiaita poikia intiimisti.

Kun muistikuvaa tulkitaan vuosien viiveellä uuden tiedon valossa, tulkintaan liittyy myös riskejä.

– Julia Korkman

– Haastateltavat eivät tienneet toisistaan, eivätkä olleet yhteydessä toisiinsa. Tämä vahvisti käsitystä, että kyse oli aidoista tapahtumista.

Espoon ruotsinkielistä seurakuntaa koskeva selvitys valmistui joulukuussa 2014. Kahdeksan naista kertoi kokeneensa teini-ikäisinä seksuaalista hyväksikäyttöä tai lähentelyä, jossa tekijänä oli seurakunnan nuorisotyönohjaaja.

Neljässä tapauksessa miehen ja tuolloin 16–18-vuotiaiden tyttöjen välillä oli pitkälle mennyt seksuaalinen suhde. Hyväksikäyttö johti yhteen aborttiin.

Vihan tunteita ja myönteisiä mielikuvia

Epäilyt kohdistuivat kummassakin seurakunnassa karismaattiseen henkilöön, josta moni piti paljon. Korkman näkee tapauksissa yhtymäkohtia keskusteluun, jota käydään parhaillaan #metoo-kampanjan ja kirkollisen #totuusvapauttaa-kampanjan ympärillä.

Moni Korkmanin haastateltu oli kokenut hyväksikäyttöön syyllistyneen henkilön tärkeäksi, rakkaaksi ja luotettavaksi aikuiseksi.

– Aikuisena he joutuivat käsittelemään sitä, saavatko he pitää myönteiset mielikuvansa näistä henkilöistä samalla, kun ovat vihaisia ja pettyneitä heihin. On tärkeää, että hyväksikäyttöä kokenut saa luvan molempiin tunteisiin.

Korkman toivoo, että naisten kokemuksia painottava keskustelu ei hiljennä seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneita miehiä.

– Metodistiseurakuntaa käsittelevä selvitys antoi monelle haastattelemalleni miehelle vahvistuksen, että tämä tapahtui ­todella, ja se ei ollut hänen vikansa. Miehelle voi olla naista vaikeampaa tunnistaa, että hän on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä.

Selvitys antoi monelle haastattelemalleni miehelle vahvistuksen, että tämä tapahtui todella, ja se ei ollut hänen vikansa.

– Julia Korkman

Koskettamisen pelkääminen olisi virhe

Lapsena tai nuoruudessa koettu seksuaalinen hyväksikäyttö kuormittaa merkittävästi psyykkistä hyvinvointia. Hyväksikäytön riski kohdistuu erityisesti ”rakkaudenkipeisiin” lapsiin ja nuoriin, jotka saavat liian vähän aikuisten huomiota.

Yhteiskunta on Korkmanin mukaan muuttunut hänen selvityksissään ilmi tulleiden tapahtumien jälkeen. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö tiedostetaan nyt laajasti, ja tapaukset ovat vähentyneet kaikissa länsimaissa.

– Kun seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä rajoista keskustellaan avoimesti, se vähentää hyväksikäytön riskejä ja parantaa hyvän seksuaalielämän edellytyksiä.

Seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyssä katseet kääntyvät tilanteisiin, joissa vastuullinen aikuinen, kuten seurakunnan työntekijä, on yksin lasten ja nuorten kanssa. Korkman varoittaa kuitenkin ylilyönneistä.

– En näe tarvetta epäillä kaikkia aikuisten ja lasten välisiä suhteita. Tyhmintä, mitä voimme tehdä, on ruveta pelkäämään kaikenlaista toisen ihmisen koskettamista, kuten Yhdysvalloissa tuntuu käyneen.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi