null Uusisilta: Globaali markkinatalous mahdollistaa kolonialismin jatkumisen vielä 2020-luvulla

Puheenvuorot

Uusisilta: Globaali markkinatalous mahdollistaa kolonialismin jatkumisen vielä 2020-luvulla

Järjestelmässä on vikaa, mutta sitä ei haluta korjata, jottei oma elintaso laskisi.

Rikkaat länsimaat käyttävät köyhien kehitysmaiden hauraita yhteiskuntia edelleen häikäilemättä hyväkseen kuin siirtomaa-aikana konsanaan. Ei siis mitään uutta auringon alla.

”Menneen 50 vuoden aikana Afrikasta arvioidaan paenneen jopa yli tuhat miljardia dollaria pääomaa laittomasti” arvioi tuore Eva Nilssonin kirjoittama Afrikan pääomapakoa käsittelevä raportti. Syynä tähän on yritysten ja varakkaiden henkilöiden verovälttely, veronkierto sekä laiton kaupankäynti kuten salakuljetus.

Siirtomaa-aikana globaalin etelän maita käytettiin häikäilemättömästi hyväksi. Ei liene lainkaan perusteetonta väittää, että Euroopan ja länsimaiden vauraus on rakennettu pitkälti tuona aikana tapahtuneen riiston varaan. 1900-luvulla aikana Afrikan valtiot kävivät läpi lukuisia itsenäisyyskamppailuja. Vaan loppuiko kolonialismi siihen? Ei. Valkoisen miehen ahneus vain muutti muotoaan ja Afrikan luonnonvaroja käytetään edelleen häpeilemättä länsimaisen rikkauden kasvattamiseksi.

Verovälttely onnistuu lukuisten laittomien ja laillisten porsaanreikien, kuten veroparatiisien, kautta. UNCTADin laskelmien mukaan kehitysmaat menettävät vuosittain 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria sen takia, että maiden ulkomaaninvestoinnit tulevat esimerkiksi Mauritiuksen kaltaisten veroparatiisien kautta. Tuo kaikki on siis rahaa, joka tulisi käyttää veroina paikallisten yhteiskuntien rakentamiseen. Ahneus ei toki ole vain valkoisen miehen synti, sillä myös ”noin 30 prosenttia rikkaimpien afrikkalaisten finanssiomaisuudesta on piilotettuna veroparatiiseihin”, raportista selviää.

Valkoisen miehen ahneus vain muutti muotoaan ja Afrikan luonnonvaroja käytetään edelleen häpeilemättä länsimaisen rikkauden kasvattamiseksi.

Muistaako joku muuten vielä vuonna 2016 tapahtuneen tietovuodon Panaman papereista? Tuolloin selvisi, että huomattava osa kansainvälisistä yrityksistä toteuttaa aggressiivista verovälttelyä. Myös suomalaisia yrityksiä oli listalla. Asiaa pidettiin hetkellisesti isostikin esillä, mutta suuria muutoksia ei olla nähty.

Missä siis vika? Jos globaalista markkinataloudesta löytyy tällaisia valuvikoja, eikä niitä tulisi lähteä korjaamaan heti kun pienikin vuoto paljastuu? Vai onko kenties niin, että nykyinen järjestelmä on tarkoituksella rakennettu edistämään juuri rikkaiden länsimaalaisten hyvinvointia globaalin etelän kustannuksella? Kenties näiden järjestelmässä olevien vikojen korjaaminen johtaisi väistämättä länsimaisen elintason laskuun, eikä sitä siksi haluta tehdä.

Onneksi jonkinlaista edistystä on kuitenkin nähtävissä. Suomi sitoutui jo vuonna 2015 tuplaamaan apunsa kehitysmaiden verotulojen lisäämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Vaikka meillä Suomessakin tapahtuu verovälttelyä, pohjoismaalainen hyvinvointivaltio on malliesimerkki siitä, miten hyvällä verojärjestelmällä voidaan rakentaa mahdollisimman hyvä ja toimiva yhteiskunta kaikille. Se on jotain, josta meidän tulisi olla kiitollisia ja jota Suomen tuleekin viedä niihin maihin, joissa vastaavat järjestelmät eivät toimi.

Kirjoittaja on maailmantuskaa poteva ammattiaktivisti ja mystiikkaan taipuvainen harrastelijakristitty.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Uusisilta: Koronakriisi on aikamme suurin osoitus siitä, että omaan napaan tuijottaminen ei toimi

Puheenvuorot

On vaikeaa löytää kuvaavampaa esimerkkiä valkoisen länsimaalaisen ihmisen etuoikeudesta kuin ihminen, joka kieltäytyy koronarokotteesta samaan aikaan kun toisella puolella maailmaa ihmiset kärsivät rokotepulasta meidän takiamme.








Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.