Uusisilta: Samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen on vasta alkua – seuraavaksi kirkollinen vihkiminen pitäisi sallia vielä useammille pareille
Edellisessä kirkolliskokouksessa puitiin jälleen kovasanaisesti samaa sukupuolta olevien parien mahdollisuutta kirkkohäihin. Asia olisi hyvä saada jo käsiteltyä, jotta avioliittoa voitaisiin sen jälkeen laajentaa vielä useammille pareille.
Olin kesän lopulla Ruotsissa ystäväni häissä. Toimituksen hoiti luterilainen pappi, mutta seremoniaan kuului myös hääparin ystävien resitoimia hindulaisia rukouksia. Papin aamenet ja rukoilijoiden Om Shantit kaikuivat kauniissa harmoniassa hääseremoniassa, joka otti molempien vihittävien uskonnollisen taustan huomioon. Suomessa tällainen ei tietenkään olisi edes mahdollista.
Tällä hetkellä kirkon ovet aukenevat vain sellaisille hääpareille, joista vähintään toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinenkin johonkin kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskontokuntaan Suomessa tai ulkomailla. Tämä johtaa siihen, että usein kirkkoon kuulumaton puoliso joutuu pakotettuna käymään aikuisrippikoulun, ollakseen kirkolle kelpaava puoliso. Kirkon näkökulmasta tätä pakkorippikoulua pidetään jonkinlaisena sisäänheittotuotteena. Kun kirkollisen vihkimisen avaamisesta myös pareille, joista toinen ei kuulu kirkkoon, tehtiin aloite kirkolliskokouksessa 2020, huomautti tuomiokapituli, että aloite on ristiriidassa kirkon jäsenyyden tukemisen kanssa.
Ihmisten parisuhteet ovat entistä värikkäämpiä.
Todellisuudessa jäseneksi pakottaminen tuskin on kovin tehokas tapa saada naimaikäisiä nuoria aikuisia kirkon aktiivisiksi jäseniksi.
Suomi ei ole enää monokulttuurinen, jos se on sitä koskaan ollutkaan. Kansainvälistymisen myötä lintukotoomme on lentänyt ja jäänyt pesimään ihmisiä kaikista maailman kulttuureista. On vain luonnollista, että kun pakkaa on näin sekoitettu, myös ihmisten parisuhteet ovat entistä värikkäämpiä. Eri uskonnoista ja kulttuureista tulevat ihmiset ovat rakastuneet toisiinsa kautta historian.
Kirkko, joka ottaisi monikulttuurisen ja moniuskontoisen yhteiskuntamme realiteetit huomioon, ei tietenkään pitäisi kirkkohäitä jonakin palkintona, jonka hääpari voi lunastaa itselleen, mikäli he molemmat suostuvat konfirmoitaviksi. Tällainen kirkko ei harrastaisi pakottamista vaan ymmärtäisi ihmisten erilaisia taustoja ja sen, että erilaisista maailmankatsomuksista tulevat ihmiset rakastuvat toisiinsa joka päivä. Kirkon ei tulisi taistella tätä vastaan, vaan muistaa, että Jumala on rakkaus.
Kirjoittaja on maailmantuskaa poteva ammattiaktivisti ja mystiikkaan taipuvainen harrastelijakristitty.
Korjattu 1.9. 7.50. Evankelis-luterilaisessa kirkossa vihitään myös pareja, joista vain toinen kuuluu kyseiseen kirkkoon, kunhan toinenkin on jonkin kristillisen uskontokunnan jäsen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uusisilta: Amerikkalaistyylisellä kulutuskulttuurilla on vahva ote suomalaisesta juhlakalenterista – osaammeko enää juhlia ilman kuluttamista?
PuheenvuorotSyksy on täynnä sesonkijuhlia, jotka kutsuvat ihmisiä kuluttamaan ja ostamaan tarpeetonta muovikrääsää.