null Venäjän kirkko lähettää raskaan sarjan edustajan Unkariin – metropoliitta Ilarionin siirto saattaa olla taktiikkaa ja teatteria, arvioi tutkija Maija Penttilä

Metropoliitta Ilarion on Kremlin palkitsema mies ja tehnyt pitkän uran kirkon ulkosuhteista vastaavana johtajana. Venäjällä kirkon ja valtion ulkosuhteet ovat pitkälti sama asia.

Metropoliitta Ilarion on Kremlin palkitsema mies ja tehnyt pitkän uran kirkon ulkosuhteista vastaavana johtajana. Venäjällä kirkon ja valtion ulkosuhteet ovat pitkälti sama asia.

Venäjän kirkko lähettää raskaan sarjan edustajan Unkariin – metropoliitta Ilarionin siirto saattaa olla taktiikkaa ja teatteria, arvioi tutkija Maija Penttilä

Samaan aikaan Ukrainassa Moskovan patriarkaatin alainen kirkko haluaa irti Venäjän kirkosta. Moskova puolestaan liitti Krimin seurakunnat itseensä.

Moskovan patriarkaatin nimitysuutiset Ukrainan sodan aikana eivät ole tavanomaisia nimitysuutisia. Kun kirkon ulkosuhteista vastaava metropoliitta Ilarion, jota on pidetty patriarkka Kirillin oikeana kätenä, siirretään pois tehtävästään ja samalla kirkkoa johtavasta pyhästä synodista, siirto herättää kysymyksen: arvonalennus vai jotain muuta?

Ilarion, joka on toiminut Moskovan patriarkaatin ulkoasian johtajana vuodesta 2009 lähetetään Unkariin Budapestiin, jossa hän vastaa patriarkaatin alaisista seurakunnista. Hän siis palaa samantapaiseen tehtävään, josta hän aikanaan siirtyi Moskovaan. Hän nimittäin toimi Wienin ja Itävallan piispana ja hänellä on yhä asunto Wienissä.

Helsingin yliopiston tutkijan, teologisen tiedekunnan yliopistonlehtori Maija Penttilän mukaan Ilarionin siirto on herättänyt monenlaisia mietteitä Venäjän kirkkoa seuraavissa asiantuntijoissa.

− Osa arvioi, että tämä kertoisi siitä, että Ilarion on eri mieltä voimakkaasti sotaa tukevan patriarkka Kirillin kanssa. Heidän mukaansa Kirill olisi suuttunut tästä ja siirtäisi siksi Ilarionin syrjään, Penttilä kertoo.

Unkari on diplomaattisesti tärkeä paikka, sillä se on EU-maa, joka suhtautuu myötämielisesti Venäjään.

Itse hän epäilee tätä, sillä jos Ilarionia haluttaisiin rangaista, hänet olisi voitu siirtää johonkin syrjäiseen hiippakuntaan Venäjän sisällä. Kyse on pikemminkin siitä, että halutaan saada näyttämään siltä, että Ilarion olisi syrjäytetty.

− Tämä voi olla isoa teatteria. Tällöin Ilarion siirtyisi Venäjän ortodoksisen kirkon ja Venäjän johdon kannalta tällä hetkellä merkittävämpään paikkaan. Unkari on diplomaattisesti tärkeä paikka, sillä se on EU-maa, joka suhtautuu myötämielisesti Venäjään, Penttilä sanoo.

Penttilän mukaan toisaalta on myös puhuttu, että Ilarion yksinkertaisesti haluaa emigroitua, muuttaa pois Venäjältä. Jos näin on, hänelle sallitaan tämä, ja Unkari tarjoaa sopivan paikan.

– Aika näyttää, mikä arvio osuu oikeaan.

Ilarion edistää Unkarissa Moskovan tavoitteita

Ilarion ei ole ottanut sotaan kovin vahvasti kantaa, vaan on pysynyt etäämpänä. Samalla hän on hoitanut kirkon diplomatiaa ja oli mukana ortodoksisten kirkkojen kokouksessa Kyproksella. Hän puhui siellä Jumalan rakkaudesta, sovituksesta ja kirkkojen ykseydestä.

Etukäteen spekuloitiin, että tässä Kyproksen kokouksessa olisi otettu kantaa Ukrainan sotaan, tuomittu Venäjän hyökkäys ja nostettu esille myös Venäjän kirkon osallistuminen Kirkkojen maailmanneuvoston elo-syyskuussa Saksassa pidettävään kokoukseen.

Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan moneen kertaan tuominnut Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo on ollut Kyproksen kokouksen lopputulokseen tyytymätön. Hänen mukaansa ”tämän sodan siunaajien veren tahrimat kädet ovat valitettavasti olleet mukana vaikuttamassa kokouksen asiakirjan sanamuotoihin ja siten sen merkitykseen.”

Kirill tarvitsee länteen henkilön, joka näyttää neutraalimmalta ja puhtaammalta kuin hän.

Metropoliitta Ilarion ja Venäjän ortodoksinen kirkko ovat epäilemättä toisella kannalla. Nyt Ilarion siirtyy Unkariin, jossa hän voi näkyvänä kirkon johtajana edistää Moskovan tavoitteita. Unkarin pääministeri Viktor Orbán sai EU:n vetämään Moskovan patriarkan Kirillin pois pakotelistalta ja lieventämään öljyntuontiin kohdistuvia pakotteita.

− Kirill tarvitsee länteen henkilön, joka näyttää neutraalimmalta ja puhtaammalta kuin hän. Kun Unkari on maa, joka suhtautuu EU:ssa kaikkein myötämielisimmin Venäjään, niin kyllä Ilarionin siirrolla yhteys tähän on, sanoo Maija Penttilä.

Samaan aikaan, kun Venäjän kirkon johtajat Moskovassa elävät vauraasti, Ukrainassa ortodoksit ovat sodan keskellä. Kuvassa pidetään jumalanpalvelusta kellarikirkossa. Kuva: Aris Messinis/AFP/ Lehtikuva. 

Samaan aikaan, kun Venäjän kirkon johtajat Moskovassa elävät vauraasti, Ukrainassa ortodoksit ovat sodan keskellä. Kuvassa pidetään jumalanpalvelusta kellarikirkossa. Kuva: Aris Messinis/AFP/ Lehtikuva. 

Yhdistääkö Orbánia ja Kirilliä myös uskonnollinen konservatiivisuus, ainakin perinteisen perhemallin puolustaminen ja seksuaalivähemmistöjen vieroksunta?

– Hyvä kysymys. Puheen tasolla tämä on se kohta, joka myös Unkarissa resonoi, eli konservatiivisia arvoja puolustetaan läntistä vapaamielisyyttä kohtaan.

Ilarionin lähettämiseen voi löytyä Venäjää tukevan kirkollisen diplomatian lisäksi toinenkin syy: raha. Patriarkka Kirill on rikas mies, jolla on jopa satojen miljoonien edestä omaisuutta Euroopassa. Penttilän mukaan Ilarionilla lienee Unkarissa myös kassanhoitotehtäviä.

Ilarionin seuraaja Venäjän kirkon ulkoasioiden johtajana on metropoliitta Anthony, joka on viime vuodet toiminut läntisen Euroopan hiippakunnista ja seurakunnista vastaavana eksarkkina. Hän on nuori mies, syntynyt vuonna 1984. Kiinnostavaa hänessä on muun muassa se, että hän tuntee katolista kirkkoa, mikä lienee sekin avuksi Moskovan patriarkan diplomatialle. Ennen sotaa valmisteltiin vielä paavin ja patriarkan tapaamista.

Euroopassa Moskovan patriarkaatin alaisista hiippakunnista osa on ottanut siihen etäisyyttä. Osa seurakunnista, muun muassa Amsterdamissa ja Pariisissa, on eronnut Moskovan patriarkaatista. Eli läntisessä Euroopassa riittää sekä Ilarionilla että Anthonylla töitä rivien kasaamisessa.

Ukrainan kirkko haluaa irti Moskovasta

Entä mistä kertoo se, että Moskovan patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen kirkon Krimin seurakunnat on nyt päätetty siirtää Moskovan patriarkaatin alaisuuteen?

− Krim on Venäjän näkökulmasta ollut vuodesta 2014 jo heidän, joten siirto on looginen. Miksi se tapahtuu juuri nyt, liittyy ehkä siihen, että Ukrainan ortodoksinen kirkko on ilmaisut haluavansa erota Venäjän ortodoksisesta kirkosta. Krimin seurakuntien haltuunotolla ilmaistaan, että tämä nyt ainakin kuuluu Venäjälle.

Ukrainan kirkko ilmoitti irtaantumisaikeistaan toukokuun lopussa. Sitä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja toteutuuko ero, on Maija Penttilän mukaan vielä vaikea sanoa.

− Itsenäisyyden julistus pitää sisällään monenlaisia ratkaisumahdollisuuksia. Metropoliitta Ilarion sanoi, että kirkko on ollut itsenäinen tähänkin asti ja että julistuksen taustalla olisi vain se, että muuten kirkkoa vainotaan ja kirkon pitää nyt kertoa Ukrainan johdolle, että se on itsenäinen eikä Moskovan johtama.

Nainen sytyttää kynttilää luostarikirkossa Kiovassa. Moskovan patriarkaattiin kuuluva Ukrainan ortodoksinen kirkko ilmaisi toukokuun lopussa halunsa itsenäistyä. Taustana tähän on Venäjän hyökkäyssota. Kuva: Natacha Pisarenko/AP/Lehtikuva

Nainen sytyttää kynttilää luostarikirkossa Kiovassa. Moskovan patriarkaattiin kuuluva Ukrainan ortodoksinen kirkko ilmaisi toukokuun lopussa halunsa itsenäistyä. Taustana tähän on Venäjän hyökkäyssota. Kuva: Natacha Pisarenko/AP/Lehtikuva

Tälle Moskovan tulkinnalle toinen vaihtoehto on se, että patriarkaatti on menettämässä ukrainalaisen osansa. Penttilän mukaan Ukrainan kirkossa on selvästi itsenäisyyshaluja. Kirkolliskokous teki linjauksensa niin nopealla aikataululla, ettei Moskova päässyt väliin. Varsinaista itsenäisyyttä ilmaisevaa autokefalia-sanaa ei käytetty, mikä jättää Ukrainan kirkolle pelivaraa ja mahdollisuuden hakea tukea muualta ortodoksisesta maailmasta.

Ehtoollisyhteys on poikki patriarkaattien kiistan vuoksi

Myös se on mahdollista, että Ukrainan ortodoksinen kirkko liittyy jossain vaiheessa Ukrainassa jo olevaan autokefaaliseen Ukrainan kirkkoon. Tämä kirkko on kytköksissä Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin. Samaan patriarkaattiin kuuluu Suomen ortodoksinen kirkko.

Patriarkaattien kirkkokiista johti vuonna 2018 siihen, että Moskova katkaisi ehtoollisyhteyden kilpailijaksi kokemansa partiarkaatin ja siihen kuuluvien kirkkojen kanssa. Ehtoollisyhteys on siis poikki myös suomalaisten kanssa.

− Ukrainan kirkkojen yhdistyminen vaatisi avointa ja aitoa vuoropuhelua kirkkojen kanssa. Tähän ei Ukrainan autokefaalinen ortodoksinen kirkko ole ollut ainakaan vielä valmis, vaan puheenvuorot ovat olleet melko jyrkkiä.

Ukrainan autokefaalinen kirkko on Moskovan patriarkaattiin kuuluvaa kirkkoa suurempi jäsenmäärältään. Lisäksi sota on johtanut siihen, että osa Moskovan patriarkaattiin kuuluneen kirkon seurakunnista on tehnyt omat ratkaisunsa: ne ovat tunnustaneet väriä ja liittyneet autokefaaliseen kirkkoon.

Vaikka seurakunnat ovat tehneet näin, kokonaiselle kirkolle suunnan vaihtaminen Moskovasta Konstantinopoliin eli nykyiseen Istanbuliin, jossa ekumeeninen patriarkka istuu, ei ole helppoa. Historialliset perusteet kummallekin suunnalle ovat vahvat.

Pyhän Yrjön kirkon rauniot Dolynassa. Venäjän raketit ja kranaatit tuhosivat munkkien käyttämän kirkon. Saman kohtalon on tähän mennessä kokenut 132 muuta uskonnollista rakennusta Ukrainassa. Kuva: Celestino Arce/NurPhoto/Lehtikuva

Pyhän Yrjön kirkon rauniot Dolynassa. Venäjän raketit ja kranaatit tuhosivat munkkien käyttämän kirkon. Saman kohtalon on tähän mennessä kokenut 132 muuta uskonnollista rakennusta Ukrainassa. Kuva: Celestino Arce/NurPhoto/Lehtikuva

Ukrainassa on tuhottu jo 133 uskonnollista rakennusta

Moskovan patriarkaatti, joka varmaankin unelmoi sodan seurauksena saavansa alueen kokonaan itselleen, on toiminnallaan tuhonnut omia mahdollisuuksiaan. Se on antanut siunauksensa hyökkäykselle, jonka aikana on tuhottu jo 133 uskonnollista rakennusta, joukossa satoja vuosia vanhoja kirkkoja ja luostareita.

− Kun Kirill perustelee pyhää sotaansa sillä, että tässä ollaan pelastamassa Ukrainaa, niin tällä tuholla on saatu viimeisetkin Moskovalle myönteiset ortodoksit kriittisiksi.

Käykö Moskovan patriarkaatti tässä mielestään uskonsotaa?

− Kirillin saarnoista ja opetuspuheista loistaa läpi se, että tässä käydään taistelua läntistä liberalismia ja maallistumista vastaan ja konservatiivisten arvojen puolesta. Hän oikeuttaa sotaa uskonnolla ja saarnaa hyvin poliittisesti. Saarnoissaan hän puolustaa Venäjän historiaa ja suurvalta-ajattelua, Maija Penttilä sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: