Yhteinen pöytä sai merkittävän tunnustuspalkinnon – ruokaa jaetaan noin 35 000 kiloa viikossa
Vapaaehtoiset John ja Reino järjestivät elintarvikkeita Yhteisen pöydän hävikkiruokavarastossa syksyllä 2015.

Vapaaehtoiset John ja Reino järjestivät elintarvikkeita Yhteisen pöydän hävikkiruokavarastossa syksyllä 2015.

Yhteinen pöytä sai merkittävän tunnustuspalkinnon – ruokaa jaetaan noin 35 000 kiloa viikossa

Vantaan seurakunnat kehitti hävikkiruoan jakeluverkoston berliiniläisestä toiminnasta inspiroituneena.

Finlandia-talossa 31.5. järjestetyssä yhteiskuntasitoumuksen vuosijuhlassa vuoden 2017 vaikuttavimman toimenpidesitoumuksen palkinnon sai vantaalainen hävikkiruoan jakelu- ja ruoka-avun kehittämisverkosto Yhteinen pöytä.

Palkinto on tunnustus uudenlaiselle toimintakonseptille, joka pyrkii vaikuttamaan paitsi ruokahävikkiin ekologisena ongelmana myös leipäjonoihin sosiaalipoliittisena ongelmana.

Yhteistä pöytää hallinnoivat Vantaan seurakunnat ja Vantaan kaupunki ja siinä on mukana noin 30 hävikkiruoan lahjoittajaa kaupoista elintarviketeollisuuteen. Ruoka-apua jakaa noin 35 järjestöä, kaupungin asukastilaa ja seurakuntaa. Kuljetuksesta vastaa Vantaan kaupungin hävikkiterminaali, joka avattiin vuonna 2015.

Yhteisen pöydän idea syntyi vantaalaisten kirkkoherrojen työmatkalla Berliiniin, jossa toimii vastaavantyyppinen hävikkiruokaa jakava järjestö Berliner Tafel. Seurakunnat, kaupunki ja Diakonia-ammattikorkeakoulu aloittivat yhteistyön, joka johti vantaalaisen mallin perustamiseen.

– Tosiasia on, että ruoka-avun tarve, köyhyys ja yksinäisyys lisääntyvät Suomessa koko ajan. Tämä on hieno tunnustus verkostomme työlle, jossa ruoka-apua pyritään kehittämään yhteisöllisemmäksi ja samalla saadaan valtava määrä ruokahävikkiä järkevään käyttöön, iloitsee Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisma.

Yhteisen pöydän toimintamallissa yhdistetään hävikkiruoan hyötykäyttö ja ruoka-avun kehittäminen asukaslähtöiseen, verkostomaiseen ja yhteisölliseen kansalaistoimintaan. Malli on Suomessa ainutlaatuinen.

Ruokaa kuljetetaan yhteisöllisiin ruokailuihin ja muihin ruoka-avun jakoihin eri puolille kaupunkia.

Yhteisellä pöydällä ei ole omaa ruoka-avun jakoa eikä omia leipäjonoja, vaan ruokaa kuljetetaan yhteisöllisiin ruokailuihin ja muihin ruoka-avun jakoihin eri puolille kaupunkia. Yhteisellä pöydällä on käytössään kolme autoa, joista kaksi on kylmäkuljetusautoa. Ruokaa jaetaan viikossa noin 35 000 kiloa. Lisäksi hävikkiterminaalin työyhteisö työllistää 25 pitkäaikaistyötöntä palkkatuen ja työkokeilun avulla. Terminaalissa toimii myös joukko vapaaehtoisia.

Hanna Kuisman kanssa palkintoa olivat vastaanottamassa Vantaan kaupungin kuntalaispalvelujen johtaja Iiris Lehtonen sekä Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtaja Pontus Salmi.

Sitoumus 2050 -tunnustuksen saajan valitsee kestävän kehityksen pääsihteeristö, jota juhlassa edustivat pääsihteeri Annika Lindblom ja apulaispääsihteeri Marja Innanen. Kiertopalkinnon Yhteiselle pöydälle ojensi viime vuonna tunnustuksen saaneen Espoon kaupungin Kestävän kehityksen ohjelman puolesta kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala.

Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2013. Perinteisen strategian sijaan pääministeri Juha Sipilän vetämä kestävän kehityksen toimikunta laati kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen Suomi, jonka haluamme 2050. Siinä julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan.

Sitoumus2050.fi-verkkopalvelussa organisaatiot, yritykset ja yksityiset henkilöt voivat antaa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia ja ideoita. Kestävän kehityksen toimikunta, pääsihteeristö ja asiantuntijapaneeli seuraavat sitoumuksien edistymistä ja palkitsevat vaikuttavimman sitoumuksen vuosittain myönnettävällä tunnustuksella.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi