null Yhteisvastuukeräys ponnistaa liikkeelle poikkeusoloissa kolmannen kerran, ja seurakunnissa mietitään uusia keinoja kerätä varoja

Marjut Mulari (oik.) on Haagan seurakunnan tämän vuoden keräyspäällikkö. Anita Liimatainen on puolestaan seurakuntaneuvoston keräyskuningatar, joka leipoo kymmenittäin suosittuja maustekakkujaan eli pippurikakkuja myytäväksi Yhteisvastuun hyväksi.

Marjut Mulari (oik.) on Haagan seurakunnan tämän vuoden keräyspäällikkö. Anita Liimatainen on puolestaan seurakuntaneuvoston keräyskuningatar, joka leipoo kymmenittäin suosittuja maustekakkujaan eli pippurikakkuja myytäväksi Yhteisvastuun hyväksi.

Yhteisvastuukeräys ponnistaa liikkeelle poikkeusoloissa kolmannen kerran, ja seurakunnissa mietitään uusia keinoja kerätä varoja

Kotimaassa autetaan pandemiasta kärsineitä 15–19-vuotiaita nuoria.

Viimeisimmät korona­rajoitukset astuivat voimaan joulukauden alussa, ja ne kiristyivät 28.12. ­alkaen. Seurakunnissa ei ole voitu kunnolla suunnitella jokavuotista Yhteisvastuukeräystä. Ihmisiä on myös sairaina ja karanteenissa.

Diakoniatyöntekijä Alex ­Anttila järjestää Roihuvuoren seurakunnan Yhteisvastuukeräystä jo toisen kerran koronaoloissa. Hän toimii keräys­päällikkönä yhdessä joulu­kuussa aloittaneen papin Juha ­Takalan kanssa.

Viime vuonna Anttilakin oli uusi työntekijä, ja keräyksen organisointi oli aluksi aika jännittävää.

– Olin kyllä toiminut keräyspäällikkönä edellisessä työpaikassani Raahen seurakunnassa. Mutta toteutustapa on siellä käytännössä ihan erilainen. Kaupunkiseurakunnassa tuotto syntyy lähinnä erilaisista tapahtumista, kun taas maalla lipas- ja listakeräys tuottaa hyvin. Listasta näkee myös, mitä naapuri on lahjoittanut, mikä on sekä kannustin että ongelma.

Roihuvuoren seurakunta on tehnyt monena vuonna hienon keräystuloksen. Paras keino on ollut perinteinen ulkotapahtuma Euron päivä poniajeluineen ja loimulohineen. Sitä on ollut toteuttamassa jopa sata vapaaehtoista partiolaisia myöten.

Kukkia ja pahvihahmoja

Nyt Euron päivä on ­jouduttu panemaan naftaliiniin jo toisena vuonna peräkkäin. Viime vuonna Roihuvuoressa toteutettiin pahviseurakunta Haagan seurakunnan malliin. Ihmiset saivat tilata omasta valokuvastaan ihmisen kokoisen pahvihahmon, josta maksoivat 40 euroa Yhteisvastuun kassaan. Koronan vuoksi suljetussa kirkossa kokoontui näin pahvi­seurakunta.

Kun kotimaassa ­hyödynsaajana olivat vanhukset, ideoitiin myös Ilahduta ikäihmistä kukkakimpulla -tempaus yhdessä alueen kukkakauppojen kanssa. Tämä tuotti melkein yhtä paljon kuin pahvihahmot. Kaiken kaikkiaan saatiin kasaan kymppitonni.

– Täytyy taas miettiä poikkeusjuttuja. Pahviseurakunta toimi hyvin viime vuonna. Kukaan ei osannut silloin ajatella, että ollaan taas tällaisessa pisteessä, Alex Anttila sanoo.

Suunnittelussa on ikävää se, että matto vedetään jalkojen alta tuon tuostakin tartuntatilanteen pahenemisen ja rajoitusten myötä. YV-ryhmä on kuitenkin koettanut olla ottamatta stressiä.

Melko koronavarmaa on se, että vappuaattona Roihuvuoressa otetaan taas varaslähtö vappuun. Suntion simaa ja tuoreita munkkeja myydään kirkon pihalla, ja Yhteisvastuun kassa karttuu.

Instagram-kampanja ja keräyslippaita kassoilla

Pahviseurakunta oli vuonna 2021 Haagan seurakunnan jymymenestys, joka poiki paitsi rahaa myös paljon hyvää mieltä ja mediahuomiota. Tämän vuoden keräyspäällikkö, pappi Marjut Mulari, toteaa, ettei tempaus ole ainakaan samalla tavalla toistettavissa.

– Katsotaan, mitä keksitään! Meillä Haagassa on ylipäänsä sellainen filosofia, että somejuttuja on turha suunnitella kovin paljon etukäteen. Tartumme hetkeen. Tänä vuonna aiomme olla vahvasti läsnä Insta­gramissa.

Pahviseurakuntaa siivittivät rennot YouTube-videot, joiden vitsikäs teema oli ”Pelastakaa keräyspäällikkö Lahtinen”.

Myös Haagassa keräyksen runkona on normaalioloissa ollut kolme tapahtumaa: talvirieha kirkonmäellä, paastonajan tapahtuma ja pääsiäis­maanantain perhetapah­tuma.

Toisin kuin Roihuvuoressa, Haagassa arvioidaan, että ulkotapahtuman järjestäminen onnistuu koronaturvallisesti Yhteisvastuukeräyksen avaussunnuntaina 6.2.

– Messun jälkeen pihalla on poni­ajelua lapsille, kasvishernekeittoa, grillimakkaraa, vaahtokarkkien grillausta ja arpajaiset. Myyjäispöytiä laitetaan myös ulos, Mulari kertoo.

Lipaskeräystä Haagassa tehdään harvemmin, koska seurakunnan alueella ei ole kauppakeskusta. Mutta kauppojen ja kahviloiden kassoilla lippaat ovat tuottaneet hyvin.

Sähköistä keräystä ja lähetyskynttelikköjä

Vaikka keräys aloitetaan pandemian vallitessa tänäkin vuonna, yksi ero on selvä. Kotimaan erityiskohteena ovat nyt nuoret, ja nuoret ovat tulossa mukaan toteuttamaan keräystä viime vuotta aktiivisemmin. Esimerkiksi Mikaelin seurakunnassa nuoret ovat keräyspäällikkö Sari Viljakaisen mukaan myös mukana päättämässä, miten omaan seurakuntaan jäävä 20 prosentin osuus keräystuotosta käytetään.

Jokaisella seurakunnalla on omat konstinsa ja erityispiirteensä keräyksen toteuttamisessa. Esimerkiksi Helsingin Tuomiokirkon ja Suomenlinnan kirkon lähetyskynttelikköjen tuotto on yli 10 000 euroa vuosittain. Turistit ja muutkin kävijät ostavat kynttilän tai pari sytyttääkseen ne kynttelikköön. Tuotto käytetään nimikkolähettien työhön.

– Tänä vuonna rukouskynttilät syttyvät kuukauden ajan Yhteisvastuun hyväksi, kertoo keräyspäällikkö Natasha Vaalgamaa.

Sekä Tuomiokirkkoseurakunnassa että Mikaelin seurakunnassa luotetaan pandemia-aikana vahvasti sähköisiin keräystapoihin: kampanjointiin sosiaalisessa mediassa sekä verkko- ja mobiililahjoittamiseen.

Yhteisvastuu­keräyksen tuoton­jako vuonna 2022

60 prosenttia ohjataan Kirkon ­Ulkomaanavun työhön, 20 prosenttia kotimaan erityiskohteeseen eli koronasta kärsineiden 15–19-vuotiaiden nuorten tukemiseen ja 20 prosenttia seurakunnan omaan työhön nuorten ­hyväksi.

Katso lisää keräyskohteista ja ­maksutavoista: yhteisvastuu.fi

Helsingin seurakuntien omat Mobilepay-numerot löytyvät täältä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: