null Kirkkojen pitää antaa ääni sodan uhreille, ei Venäjän propagandalle – Helsingin yliopiston professori Katharina Kunter toimi aloitteentekijänä tiukkasanaisessa vetoomuksessa

Saksalainen mielenosoittaja Ukrainan sodan vastaisessa mielenosoituksessa. Kyltissä todetaan, että Saksa myy ukrainalaislasten hengen vastineeksi veväläisestä öljystä ja kaasusta.

Saksalainen mielenosoittaja Ukrainan sodan vastaisessa mielenosoituksessa. Kyltissä todetaan, että Saksa myy ukrainalaislasten hengen vastineeksi veväläisestä öljystä ja kaasusta.

Kirkkojen pitää antaa ääni sodan uhreille, ei Venäjän propagandalle – Helsingin yliopiston professori Katharina Kunter toimi aloitteentekijänä tiukkasanaisessa vetoomuksessa

Joukko Saksan evankelisen kirkon teologeja ja poliitikkoja vaatii, ettei Venäjän ortodoksista kirkkoa päästetä levittämään propagandaansa Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokoukseen.

Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Katharina Kunter ja saksalainen teologi Ellen Ueberschär ovat ensimmäiset allekirjoittajat avoimessa kirjeessä, jossa esitetään huoli siitä, että Venäjän ortodoksinen kirkko käyttäisi Kirkkojen maailmanneuvoston tulevaa yleiskokousta sotapropagandaansa.

Kokous pidetään 31.8.–8.9. Saksan Karlsruhessa. Se on maailmanlaajan kirkkojen välisen ekumeenisen liikkeen suurin kokoontuminen yhdeksään vuoteen. Allekirjoittajat ennakoivat, että Venäjän kirkko tekee kokouksessa itsestään uhrin, vaikka Venäjä on hyökkääjä ja Moskovan patriarkaatti Vladimir Putinin aloittaman sodan tukija.

Avoimen kirjeen on allekirjoittanut yli 60 henkilöä. Joukossa on muun muassa Hannoverin maakirkon piispa Petra Bahr, entinen Thüringenin osavaltion pääministeri Christine Lieberknect (CDU), Stasi-tutkimuksia Saksojen yhdistymisen jälkeen johtanut vihreä poliitikko Marianne Birthler ja Itä-Saksan aikaisen demokratialiikkeen näkyvimpiin hahmoihin kuulunut Ulrike Poppe.

− Monet allekirjoittajista olivat mukana kristittyjen oppositiossa, joka oli osa kansalaisoikeusliikettä DDR:n hallinnon kukistumiseen vaikuttaneessa rauhanomaisessa vallankumouksessa vuonna 1989, Kunter kertoo Kirkko ja kaupungille sähköpostitse.

Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Katharina Kunter on saksalainen. Hän vaatii omaa kirkkoaan ja Kirkkojen maailmanneuvostoa suhtautumaan tiukemmin Venäjän ortodoksiseen kirkkoon, eikä vain puheissa vaan käytännössä. Kuva: Maarit Kytöharju/Helsingin yliopisto.

Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Katharina Kunter on saksalainen. Hän vaatii omaa kirkkoaan ja Kirkkojen maailmanneuvostoa suhtautumaan tiukemmin Venäjän ortodoksiseen kirkkoon, eikä vain puheissa vaan käytännössä. Kuva: Maarit Kytöharju/Helsingin yliopisto.

Sanojen on muututtava teoiksi

Monet kirjeen allekirjoittajat tietävät henkilökohtaisesti, minkälaista on elää diktatuurissa ja mitä on propaganda. Kirje onkin hyvin selkeäsanainen. Sen mukaan Venäjä käy sotaa Ukrainaa vastaan sekä sotilaallisin että ideologisin asein.

Sodan ytimessä on kirjeen mukaan jälki-imperialistinen venäläisen maailman idea, johon sisältyy itsenäisen Ukrainan kieltäminen. Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirill antaa sodalle siunauksensa ja puhuu myös metafyysisestä taistelusta hyvän ja pahan välillä. Näin Venäjän ortodoksisesta kirkosta on tullut keskeinen osa sotakoneistoa. Venäjän kirkko tukee hallintoa, joka sortaa myös venäläisten ihmisoikeuksia.

Saksan evankelisen kirkon neuvoston puheenjohtaja Annette Kurschus ja Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri Ioan Sauca ovat kritisoineet patriarkka Kirillin toimintaa. Koska Kirill ja muut Venäjän kirkon johtajat eivät tästä välitä, avoimen kirjeen kirjoittajat vaativat Saksan evankelista kirkkoa ja Kirkkojen maailmanneuvostoa vetämään johtopäätökset ja muuttamaan sanalliset vetoomuksensa konkreettisiksi teoiksi.

Kirkkojen maailmanneuvosto vt. pääsihteeri Ioan Sauca on romanialainen ortodoksipappi. Hän oli toukokuussa mukana ortodoksisten kirkkojen kokouksessa Kyproksella. Kokouksessa keskusteltiin KMN:n tulevan yleiskokouksen teemasta, joka on Kristuksen rakkaus johtaa maailman sovintoon ja ykseyteen. Venäjän kirkolla oli edustajia kokouksessa eikä kokous tuominnut sen toimintaa. Kuva: Albin Hillert/WCC

Kirkkojen maailmanneuvosto vt. pääsihteeri Ioan Sauca on romanialainen ortodoksipappi. Hän oli toukokuussa mukana ortodoksisten kirkkojen kokouksessa Kyproksella. Kokouksessa keskusteltiin KMN:n tulevan yleiskokouksen teemasta, joka on Kristuksen rakkaus johtaa maailman sovintoon ja ykseyteen. Venäjän kirkolla oli edustajia kokouksessa eikä kokous tuominnut sen toimintaa. Kuva: Albin Hillert/WCC

Kirjeen allekirjoittajien mukaan Venäjän kirkko ei ole halukas dialogiin. Se on käytännössä hylännyt Kirkkojen maailmanneuvostoa sen perustamisajasta lähtien ohjanneen näkemyksen, jonka mukaan sota on Jumalan tahdon vastaista toimintaa.

Jos Venäjän kirkko saa lähettää delegaationsa Karlsruhen kokoukseen, se vie Saksan kirkoilta uskottavuuden ja merkitsee katastrofia ekumeeniselle liikkeelle.

Venäjän kirkon jäsenyys pitäisi katkaista

Avoimen kirjeen allekirjoittajat vaativat, että Saksan evankelinen kirkko ja Kirkkojen maailmanneuvosto kertovat selvästi, miten Venäjän kirkon toimintaa käsitellään kokouksessa ja miten sodan uhrien ääni saada kuuluville.

Kirkkojen maailmanneuvoston pitäisi kirjeen mukaan antaa kokouksessa erityisasema ukrainalaisille ortodoksisille ja protestanttisille kirkoille. Lisäksi Saksan kirkon ja KMN:n pitäisi osoittaa solidaarisuutta niille kristityille, jotka riskeeraavat elämänsä asettuessaan Venäjän sotapropagandaa vastaan Venäjällä ja muualla.

Saksan kirkon pitäisi kirjeen allekirjoittajien mukaan jäädyttää suhteensa Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja osallistua siten sanktioihin, kuten muukin yhteiskunta tekee. Kirkon pitäisi olla kiinnostunut Ukrainan kärsivistä, eikä Venäjän kirkon maineesta.

Kirkko, joka ei keskity sodan uhreihin, vaan sallii rikoksentekijöiden päättää kokouksestaan, ei minusta ole enää uskottava.

Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomiteaa kirjeen allekirjoittajat vaativat 22.6. kokouksessaan arvioimaan, miten Maailmanneuvosto voisi keskeyttää Venäjän ortodoksisen kirkon jäsenyyden siinä. Katharina Kunter toivoo, että jäsenyys katkaistaisiin väliaikaisesti tai että ainakaan venäläisdelegaatiota ei yleiskokouksessa nähtäisi.

– Valitettavasti Saksan kirkossa ja Maailmanneuvostossa monet ovat tätä ajatusta vastaan. Joten en tiedä, onko toiveeni toteutuminen realistista. Joka tapauksessa kirjeemme näyttää, että monet protestantit Saksassa eivät hyväksy kirkkonsa ja KMN:n virallista politiikkaa. Kirkko, joka ei keskity sodan uhreihin, vaan sallii rikoksentekijöiden päättää kokouksestaan, ei minusta ole enää uskottava.

Saksan kirkon ulkoasiosta vastaava piispa Petra Bosse-Huber on myös Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean jäsen. Hän uskoo yhä vuoropuheluun Venäjän kirkon kanssa. Kuva: EKD

Saksan kirkon ulkoasiosta vastaava piispa Petra Bosse-Huber on myös Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean jäsen. Hän uskoo yhä vuoropuheluun Venäjän kirkon kanssa. Kuva: EKD

Piispa Petra Bosse-Huber: suhteiden katkaiseminen olisi väärä signaali

Katharina Kunter kertoo, että Saksan evankelisen kirkon ulkosuhteista vastaava piispa Petra Bosse-Huber vastasi kirjeeseen kirkon nettisivuilla. Positiivista oli Kunterin mukaan se, että kirkosta ylipäänsä joku vastasi, sillä sieltä ei yleensä vastata avoimiin kirjeisiin.

– Ikävä kyllä vastauksen sisältö oli juuri sitä, mitä avoimen kirjeemme allekirjoittajat kritisoivat. Venäjän kirkon kanssa halutaan yhä pitää yllä vuoropuhelua. Ukrainan kirkkojen kärsimyksestä ei vastauksessa mainittu sanallakaan. Kirje oli esillä myös Kirkkojen maailmanneuvoston pyöreän pöydän keskusteluissa Bosseyssä. Sielläkin päätettiin, että vuoropuhelua Venäjän kirkon kanssa halutaan jatkaa, Kunter kertoo.

Piispa Bosse-Huberin vastauksessa kyllä todetaan, että tapa jolla patriarkka Kirill oikeuttaa sotaa suorastaan jumalallisena tehtävänä on jumalanpilkkaa.

Tästä huolimatta suhteiden katkaiseminen Venäjän kirkon kanssa olisi Bosse-Huberin mukaan väärä signaali. Samalla suljettaisiin iso osa ortodoksista maailmaa ekumeenisten yhteyksien ulkopuolelle. Ekumeenisen liikkeen tehtävä on piispan mukaan rakentaa vuoropuhelun siltoja ja pyrkiä sitä kautta rauhaan. Saksan kirkko tekee kyllä hänen mukaansa yleiskokouksessa muuten selväksi suhtautumisensa sotaan ja patriarkka Kirillin toimintaan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: