null ”Tämä on häikäilemätön hyökkäyssota ja vakava rikos ja osoittaa synnin todellisuuden” – piispa Teemu Laajasalo ei säästele sanojaan Venäjän toiminnasta

– Tämä on häikäilemätön hyökkäyssota, jolle ei löydy oikeutusta eikä perustetta. Asiaan liittyy myös se, että vääryyden peittelemiseksi on käytetty julkeita valheita, sanoo piispa Teemu Laajasalo. Hän kehottaa ihmisiä rukoilemaan ja auttamaan ukrainalaisia.

– Tämä on häikäilemätön hyökkäyssota, jolle ei löydy oikeutusta eikä perustetta. Asiaan liittyy myös se, että vääryyden peittelemiseksi on käytetty julkeita valheita, sanoo piispa Teemu Laajasalo. Hän kehottaa ihmisiä rukoilemaan ja auttamaan ukrainalaisia.

”Tämä on häikäilemätön hyökkäyssota ja vakava rikos ja osoittaa synnin todellisuuden” – piispa Teemu Laajasalo ei säästele sanojaan Venäjän toiminnasta

Helsingin piispa Teemu Laajasalo kehottaa miettimään, miltä tuntuu pakata lapsille reppuun hätätarvikkeet. Ukrainalaisia pitää nyt auttaa.

Kun Helsingin piispa Teemu Laajasalo aamulla avasi television, hän järkyttyi. Vaikka hän osasi odottaa ikävää uutista ja oli kirjoittanut tilanteen ahdistavuudesta juuri tänä aamuna julkaistun mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin, sodan konkreettinen alkaminen iski silmille. Sellaisen sodan, jota Laajasalo kertoi kirjoituksessaan monien Suomessa nyt pelkäävän. Häneltä on kysytty, mistä löytyy lähin pommisuoja.

– Olin paitsi järkyttynyt, myös syvästi pettynyt. Ajattelin, että synti tulee tässä todeksi, meidän silmiemme eteen. Itse asiassa jo se, mitä oli aiemmin tapahtunut, eli sodalla uhkaaminen, on väkivaltaa ja vakava rikos, Laajasalo sanoo.

Hänen mukaansa sota voi joissain tilanteissa olla oikeutettu, pienempi paha, jos kaikki muut keinot on käytetty. Jos maan kimppuun hyökätään, sillä on oikeus puolustautua. Yksikään niin sanotun oikeutetun sodan kriteereistä ei Putinin määräämässä hyökkäyksessä toteudu.

– Tämä on häikäilemätön hyökkäyssota, jolle ei löydy oikeutusta eikä perustetta. Mielessäni on syvä pettymys ja kokemus epäoikeudenmukaisuudesta. Asiaan liittyy myös se, että vääryyden peittelemiseksi on käytetty julkeita valheita.

Halu alistaa ja valloittaa on ihmisyyden karmeimpia piirteitä

Miten tällainen on mahdollista vuonna 2022?

– Tämä on samantapainen asia kuin havahtuminen siihen, että ihmiskuntaan iskee kulkutauti, joka laittaa koko maailman oikeasti kuukausiksi kiinni. Yhtä lailla nyt kysytään, miten voi olla mahdollista, että Euroopassa käydään perinteistä sotaa, piispa Teemu Laajasalo sanoo.

Hänen mukaansa kysymykset pysäyttävät meidät sen ääreen, millainen maailma on ja millainen ihminen on.

– Vaikka me kuinka kehitymme ja ajattelemme aina edellisen sodan jälkeen, ettei koskaan enää, niin ihmisyyden karmeimmat piirteet halu alistaa ja halu valloittaa ovat yhä olemassa. Ihminen ei ole tässä suhteessa muuttunut.

Tällainen sota lyö hetkeksi ilmat pihalle.

Ikävää on Laajasalon mukaan sekin, että samalla tulee haastetuksi se hyvä, mitä ihmisessä on, ja kyseenalaistetuksi ne ihanteet, joihin haluaisimme sitoutua.

– Joudumme silmäkkäin sen kanssa, olemmeko olleet liian sinisilmäisiä tai toiveikkaita, kun julistamme rauhantekijöitä autuaiksi ja yritämme uskoa ihmisen kykyyn rakastaa ja liennyttää. Tällainen sota lyö hetkeksi ilmat pihalle ja osoittaa, että joskus pahuutta on vastustettava myös voimakeinoin, kun muu ei auta. Niin järisyttävältä ja lohduttomalta kuin tämä ajatus tuntuukin, Laajasalo pohtii.

Rauhan puolesta rukoileminen, rauhan toivominen ja rauhan eteen työskentely on piispa Teemu Laajasalon mukaan jokaisen kristityn tehtävä. Kuva: Maija Saari

Rauhan puolesta rukoileminen, rauhan toivominen ja rauhan eteen työskentely on piispa Teemu Laajasalon mukaan jokaisen kristityn tehtävä. Kuva: Maija Saari

Rauhan puolesta toimiminen on kristityn tehtävä

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat kehottivat muutama päivä sitten rukoilemaan varjelusta Ukrainalle ja rauhaa maailmaan. Onko rukous yhä voimassa?

– Kyllä se on yhä voimassa ja se pitäisi jossain muodossa sisältyä ihan jokapyhäiseen jumalanpalvelukseen. Rauhan puolesta rukoileminen, rauhan toivominen ja rauhan eteen työskentely on jokaisen kristityn tehtävä, Laajasalo sanoo.

Mitä muuta me suomalaiset voisimme tässä tilanteessa tehdä?

– Meillä on maailmanluokan päättäjiä ja diplomaatteja, joille voimme antaa tukemme. He toimivat sekä kulisseissa että julkisesti rauhan puolesta. Meidän pitää rukoilla ja sen lisäksi auttaa Ukrainan kansaa kaikilla tavoilla, joilla voimme.

Laajasalo kehottaa jokaista suomalaista miettimään, miltä tuntuu lähettää lapset aamulla kouluun reppuun pakatut hätätarvikkeet mukana. Tai miltä tuntuu pakata perhe autoon ja yrittää paeta taisteluja.

Tänä iltana kirkoissa rukoillaan ja soitetaan kelloja

Piispat kehottavat yhdessä seurakuntia mahdollisuuksien mukaan järjestämään tänä iltana kello 19 rukoushetken sodan vuoksi ja soittamaan siinä yhteydessä rauhankelloja. Laajempaan kellosoittoon, kuten Syyrian sodan Aleppon pommitusten aikana, Laajasalo ei nyt seurakuntia kehota.

– Se voisi nyt lietsoa lisää hätää ja ahdistusta. Minun tulkintani mukaan Putinin tavoitteena on kylvää pelkoa ja kauhua ja sen avulla kasvattaa omaa suuruuttaan tekemällä muut pieneksi. Tähän ei pidä alistua, Laajasalo sanoo.

Sen sijaan hän kehottaa hiippakuntansa seurakuntia pitämään oviaan auki ihmisten tulla niin, että kirkoissa voisi rukoilla ja halutessaan keskustella jonkun kanssa.

Hänen mukaansa seurakuntien pitää nyt tukea ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä. Kansantaloudessa puhutaan kestävyysvajeesta ja nyt myös kriisinkestävyydessä on vajetta, kun takana on pandemia ja monia, etenkin nuoria, ahdistaa myös ilmastonmuutos. Kun tähän päälle tulee vielä sodan uhka, mitä se tekee nuorille?

– Siksi tämän kaiken keskellä on puhuttava toivosta, Laajasalo sanoo.

Helsingin seurakuntien rukoustilaisuudet löytyvät tästä linkistä, Espoon seurakuntien rukoustilaisuudet täältä, Kauniaisten suomenkielisen seurakunnan täältä ja Vantaan seurakuntien täältä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: