Museovirasto antoi lausunnon vuosia tyhjänä olleesta Pyhän Annan lastenkirkosta – tuleeko sisäilmaongelmaisesta rakennuksesta suojelukohde?
Pyhän Annan lastenkirkko on seisonut vuosia tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi.

Pyhän Annan lastenkirkko on seisonut vuosia tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi.

Museovirasto antoi lausunnon vuosia tyhjänä olleesta Pyhän Annan lastenkirkosta – tuleeko sisäilmaongelmaisesta rakennuksesta suojelukohde?

Vantaan yhteisessä kirkkovaltuustossa käsitellään tänään jälleen Pyhän Annan lastenkirkkoa. Kiinteistöjohtokunta on esittänyt rakennuksen purkamista.

Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee tänä iltana jälleen Itä-Hakkilassa sijaitsevan Pyhän Annan lastenkirkkoa. Kirkko on seissyt tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennuksesta on tehty kuntoselvityksiä, ja kiinteistöjohtokunta oli jo esittämässä sen purkamista.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätyi purkamisen sijaan esittämään, että kirkkovaltuusto vain merkitsisi uusimmat selvitykset tiedoksi. Kirkko myös pysyisi yhä seurakuntien vuosien 2020–2027 investointilistalla, vaikka sen kunnostamiseen ei listalla ole varattu rahaa euroakaan.

Hakunilan seurakunta on halunnut säilyttää kirkon, ja sen puolesta on kerätty myös satojen nimien adressi. Koska kirkossa työskennelleet ovat saaneet sisäilmasta oireita, säilyttäminen vaatisi remontin. Vaihtoehtoina on ollut kevyempi noin 600 000–800 000 euroa maksava osakorjaus tai kahden miljoonan perusteellinen kunnostus.

Ongelmana on, että Vantaan seurakuntien investointilista on rahoihin nähden todella pitkä. Listalla ovat parhaillaan rakennettavan Tikkurilan kirkon lisäksi muun muassa Myyrmäen kirkko ja Kivistön kirkko.

Omakotiyhdistys esittää suojelua

Asian saattaa lopulta ratkaista se, katsotaanko kirkon olevan suojelukohde.

Itä-Hakkilan omakotiyhdistys jätti rakennuksen suojeluesityksen museovirastolle helmikuussa. Museovirasto antoi asiasta lausunnon 7. marraskuuta. Nyt odotetaan Vantaan kaupungin ja naapurikiinteistöjen kantoja.

Itä-Hakkilan omakotiyhdistyksen sihteeri Pekka Virkamäki lähetti maanantaina Museoviraston lausunnon ja tiedotteen asiasta Kirkko ja kaupungille. Virkamäki on kirkkovaltuutettu Hakunilan seurakunnasta ja Vantaan seurakuntien yhteisen kiinteistöjohtokunnan jäsen.

Museoviraston lausunto on Virkamäen mielestä sellainen, että purkulupaa kirkolle ei varmasti tule. Hänen johtopäätöksensä on, että rakennus tullaan lopulta suojelemaan asemakaavalla.

Jos yhteinen kirkkovaltuusto haluaa investointiohjelmaan jotain lisää, sen pitää samalla tehdä päätös, mitä jätetään tekemättä.

– Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtaja Sari Turunen

– Tämä on normaali menettely. Tällaisia kohteita on Vantaalla aika paljon. Minusta tilanne tarkoittaa sitä, että nyt pitäisi lopullista päätöstä odotellessa korjata ainakin kirkon katto ja varata siihen rahat, Virkamäki sanoo.

Virkamäki toteaa, että Vantaan kaupunki antaa asiasta lausunnon ELY-keskukselle melko pian. Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtajan Sari Turusen mukaan lausunnon antaa myös Vantaan seurakuntayhtymä. Hän korostaa, että lopullisen päätöksen rakennussuojelusta tekee aikanaan ELY-keskus, ei Museovirasto.

– Investointiohjelman osalta totean yleisesti, että jos yhteinen kirkkovaltuusto haluaa sinne jotain lisää, sen pitää samalla tehdä päätös, mitä jätetään tekemättä, Turunen sanoo.

Toisin kuin Virkamäki, jonka mielestä kirkko voitaisiin korjata osissa ja tehdä ensin pienempi remontti, Turusen mukaan kattava peruskorjaus on ainoa järkevä vaihtoehto. Ongelma on, ettei seurakunnilla ole kaikkiin hankkeisiin rahaa.

Mitä Museovirasto sanoo?

Museoviraston lausunnossa käydään läpi alun perin vuonna 1968 seurakuntataloksi rakennetun ja 2004 lastenkirkoksi muutetun kirkon rakenteita, arkkitehtuuria, taidearvoja ja toimintaa sekä kuntotutkimuksia.

Lausunnon mukaan lastenkirkko ei ole kirkkolain tarkoittama virallinen kirkollinen rakennus. Sen sijaan lastenkirkolla on rakennusperintölain tarkoittamaa valtakunnallista merkitystä, koska se on suunniteltu lapsille ja edustaa kirkollisessa rakentamisessa poikkeuksellista ja nuorta ilmiötä. Vastaavia tiloja on olemassa vain joitakin, esimerkiksi Lapualla pieni hirsirakennus ja Tampereella Finlaysonin kirkon Lasten katedraali.

Enemmän kuin valtakunnallista, rakennuksella on paikallista merkitystä. Museoviraston mukaan Vantaalla ei ole säilynyt montaa arkkitehti Göran Malmströmin suunnittelemaa julkista rakennusta. Lastenkirkolla on vakiintunut asema kaupunkikuvassa. Sen ulkoarkkitehtuuri on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä ja sisätilat ja piha-alue vuoden 2004 muutostöissä saadut piirteet. Muutos lastenkirkoksi toi Museoviraston mukaan sisustukseen ja ulkoveistoksiin uuden ajallisen kerrostuman.

Museoviraston mukaan kohteen suojelu on luontevinta ratkaista asemakaavamuutoksen yhteydessä. ”Rakennus sijaitsee asemakaava-alueella ja on ulkoarkkitehtuuriinsa liittyvältä kulttuurihistorialliselta merkitykseltään paikallinen. Sisätilojen suojeluun on mahdollista soveltaa myös rakennusperintölakia.”

Nykyisessä asemakaavassa kirkkoa ei ole suojeltu. Vantaan modernin rakennusperinnön päivitysinventoinnissa lastenkirkko on kaupunginmuseon arvion mukaan rakennus, jonka kulttuurihistorialliset arvot ovat merkittäviä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi