Lauri Snellmanin mukaan Lissabonin vuoden 1755 maanjäristys ja tsunami tekivät kysymyksen pahan ongelmasta keskeisen modernin ajan kysymyksen.
Väitös: Pahan olemassaolo maailmassa ei tee elämästä merkityksetöntä
Espoolainen filosofi ja teologi Lauri Snellman on neljä vuotta pohtinut pahan ongelmaa maailman ja elämän mielekkyyden näkökulmasta. Nyt hän väittelee siitä.
Vaikka espoolainen Lauri Snellman on hyvin etäistä sukua 1800-luvulla eläneelle filosofi ja valtiomies Johan Vilhelm Snellmanille, sukutausta ei innostanut häntä filosofiaa ja teologiaa lukemaan. Kipinä syttyi lukion kursseilla ja vei miehen mennessään.
Nyt 37-vuotias Lauri Snellman on käyttänyt viimeiset neljä vuotta elämästään valmistelemalla väitöskirjaa pahuuden ongelmasta. Tarkemmin sanottuna hän on pyrkinyt selvittämään klassista kysymystä siitä, miten elämä voi olla ymmärrettävää ja merkityksellistä maailmassa, jossa on niin paljon pahaa.
Onko maailma ymmärrettävä ja luotettava, jos paha vaikuttaa tarkoituksettomalta?
Snellman ratkoo väitöskirjassaan ongelmaa muun muassa Johann Georg Hamannilta ja Ludwig Wittgensteinilta periytyvän filosofisen kieliopin keinoin. Koska tutkimuksen metodi ei aiheeseen perehtymättömälle paljon sano, kannattaa kysyä, mihin tulokseen Snellman päätyy. Minkälaisesta ongelmasta ensinnäkin on kyse?
– Ongelma esitetään usein kysymyksenä Jumalan olemassaolosta: voiko Jumala olla olemassa, jos maailmassa on pahaa. Itse ajattelen, että kysymys on vieläkin syvällisempi ja yhdistää niin uskovia kuin ateisteja. Onko maailma ymmärrettävä ja luotettava, jos paha vaikuttaa tarkoituksettomalta, kysyy Snellman.
Näyttäytyykö tämä kysymys erilaiselta, jos asiasta puhutaan filosofisena tai teoreettisena ongelmana kuin silloin, jos ongelma koskee ihmistä itseään?
– Totta kai. Vaikka tässä tutkimuksessa pohdin asiaa teoreettisesta näkökulmasta, kysymys elämän mielekkyydestä on tärkeä, kun maailma tuntuu romahtavan. Tähän liittyy esimerkiksi Raamatun Jobin kirja, jossa Jobin ystävät pyrkivät osoittamaan hänelle jonkin selityksen tai tarkoituksen pahalle.
Tutkija Lauri Snellmanin mukaan uskonnoissa pyhä voittaa pahan.
Kun Lissabonin maanjäristys ja tsunami tappoivat noin 50 000 – 75 000 ihmistä vuonna 1755, siihenastiset selitykset sille, miksi Jumala sallii pahan, eivät toimineet. Sen paremmin ihmisten syntisyys, jokin pahasta seuraava moraalinen opetus tai muu hyvä, kuin paholaisen toimintakaan eivät selittäneet selittämätöntä. Kysymyksestä, voiko Jumala olla olemassa, kun maailmassa on niin paljon pahaa, nousi aivan uudella tavalla esille.
Mikä tarkoitus kaikella on? Sama kysymys tulee vastaan, jos jättää Jumalan pois ja miettii ihmiselämän merkitystä luonnonkatastrofien ja sotien maailmassa. Jos hakee pahalle syytä tai tarkoitusta, voi olla helppo päätyä nihilismiin. Tuntuu, ettei elämällä ole arvoa.
Raamatun mukaan Jeesuksen ristinkuoleman merkitys ei löydy siitä, että hänet tapettiin poliittisista syistä, vaan siitä, että ristinkuolema oli Jumalan ratkaiseva keino taistelussa pahaa vastaan.
Lauri Snellmanin mukaan syihin tai tarkoituksiin perustuva pahan selitysmalli voidaan kyseenalaistaa. Asiat ovat suhteissa toisiinsa, jolloin ne toimivat näiden suhteiden logiikan mukaisesti ja tulevat näin merkityksellisiksi. Esimerkiksi uskonnoissa pyhä nähdään pahan voittajana.
Buddhalaisuudessa mietiskelyn ja 8-osaisen polun ajatellaan valmistavan vapautumiseen kärsimyksestä. Kristinuskossa oleellista on, että Jumala voittaa pahan. Jumala on hyvä, kun hän tähtää hyvään ja kaikkivaltias, kun hän pystyy toteuttamaan sen voittamalla maailmassa olevan tarkoituksettoman pahan. Näin maailman pahuus ja Jumalan olemassaolo eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa.
– Raamatun mukaan Jeesuksen ristinkuoleman merkitys ei löydy siitä, että hänet tapettiin poliittisista syistä, vaan siitä, että ristinkuolema oli Jumalan ratkaiseva keino taistelussa pahaa vastaan, Snellman toteaa.
Snellmanin mukaan etsimme selitystä pahalle, jotta voisimme puuttua siihen – eli siis tehdä maailmaa paremmaksi. Antiikin Kreikassa ja Raamatun viisauskirjallisuudessa korostetut hyveet ja niiden mukainen elämä liittyvät tähän. Hyveet ja hyvän tekeminen toisille ovat asioita, jotka luovat elämään merkitystä kaiken pahan keskellä.
Filosofian ja teologian maisteri Lauri Snellman väittelee pahan ongelmasta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa perjantaina 2. lokakuuta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Filosofi Sami Pihlström: Suurten poliittisten päämäärien sijasta kannattaa tavoitella pieniä askelia, joilla maailma tulee paremmaksi
Hyvä elämäParhaan mahdollisen tulevaisuuden tavoittelua tärkeämpää on Sami Pihlströmin mielestä pahimman mahdollisen lopputuloksen välttäminen.
