Suojeleeko pyhä Corona todella pandemiasta kärsiviä? – Vanha pyhimys sai uuden tehtävän koronaviruksen myötä
Pyhä Corona sai nuorena surmansa kristittyjen vainoissa.
Vanhan kristillisen käsityksen mukaan erilaisilla asioilla ja ihmisryhmillä on omat suojeluspyhimyksensä. Pyhää Laurentiusta pidetään tulenarkojen paikkojen kuten kirjastojen sekä palomiesten suojeluspyhimyksenä, koska hän kohtasi marttyyrikuoleman liekkien nuoltavana. Pyhä Lucia taas on silmäsairauksista kärsivien taivaallinen suojelija. Legendan mukaan hänet sokaistiin kristittyjen vainoissa.
Varhaiset luterilaiset tekivät pesäeroa suojeluspyhimysinstituution taikauskoisiin piirteisiin, mutta muistuttivat, että me voimme kyllä julkisesti muistaa pyhiä ihmisiä, ”jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan.” Näin todetaan luterilaisuuden keskeisimmässä dokumentissa, Augsburgin tunnustuksessa, vuodelta 1530.
Pyhää Coronaa on vanhastaan pidetty aarteenetsijöiden, uhkapelin kanssa hankaluuksiin joutuneiden ja muihin rahaan liittyvien asioiden suojelijana.
Erityisesti Itävallassa, Etelä-Saksassa ja Pohjois-Italiassa kunnioitetaan vuoden 170 tienoilla kristittyjen vainoissa surmattuja pyhää Coronaa ja pyhää Victoria. Heidän maallisia jäännöksiään säilytetään Anzùn basilikassa Pohjois-Italiassa, siis seudulla, joka on koronapandemian ydinaluetta Euroopassa.
Tästä marttyyripariskunnasta pyhää Coronaa on vanhastaan pidetty aarteenetsijöiden, uhkapelin kanssa hankaluuksiin joutuneiden ja muihin rahaan liittyvien asioiden suojelijana. Koronaviruksen levittyä hänestä alettiin puhua myös kulkutaudeista kärsivien suojelijana. Tästä ei ole lainkaan aikaisempia viitteitä vaan tämän tehtävän vanha marttyyri sai vasta viime viikkoina.
Usko suojeluspyhimyksiin on kohtalotoveruuteen perustuvaa kansanhurskautta. Mitään virallista luetteloa pyhimysten suojelutehtävistä ei ole. Ihmiset ovat huoltensa keskellä kääntyneet läheiseksi katsomansa auttajan puoleen.
Itse suojeluspyhimyksiä ei rukoilla. Heiltä pyydetään esirukouksia. Ajatus on, että samalla tavalla kuin voimme pyytää ystäviämme rukoilemaan puolestamme, voimme pyytää samaa palvelusta edesmenneiltä – eli edeltämme Jumalan luokse menneiltä pyhiltä.
Pyhän Coronan muistopäivä on 14. toukokuuta. Luulenpa, että tänä vuonna häntä muistetaan aivan erityisellä tavalla.
Suuren hädän keskellä lohtua tuovista pyhimyksistä koottiin 1300-luvulla Reininmaalla ruttoepidemian aikana All Stars -joukkue, joka tunnetaan nimellä Neljätoista hädässäauttajaa..
Neljätoista hädässäauttajaa ovat päänsärystä kärsivien auttaja pyhä Agathon, äkkikuolemalta varjeleva ja ukonilmalla auttava pyhä Barbara, kotieläimiä ja karjaa suojeleva pyhä Blasius, kuolinvuoteella iskevissä viimeisissä epäuskon kiusauksissa auttava pyhä Cyriacus, päänsäryssä auttava pyhä Dionysius, rutossa auttava sekä kerjäläisiä ja imettäviä äitejä suojeleva pyhä Egidius, vatsavaivoissa auttava merenkulkijoiden suojeluspyhimys pyhä Elmo, perheriidoissa ja eripurassa auttava pyhä Eustachius, äkkikuolemalta varjeleva ja kuolemaa tekevien suojeluspyhimys pyhä Katariina Aleksandrialainen, matkalla olijoiden suojelija pyhä Kristoforos, raskaana olevien suojeluspyhimys pyhä Margareta, lääkäreiden ja kätilöiden suojelija pyhä Panteleimon, keskiajalla ilmennyttä tanssitautia ja muita horkkatauteja sairastavien suojeluspyhimys pyhä Vitus, sekä petoeläimiltä suojeleva pyhä Yrjänä.
Kaikilla neljällätoista hädässäauttajalla on myös koko joukko muita suojelukohteita. Heillä jokaisella on katolisessa pyhimyskalenterissa oma muistopäivänsä, ja heidän yhteinen muistopäivänsä on 8. elokuuta.
Varsinkin Etelä-Ranskassa ja Italiassa kunnioitetaan kulkutaudeilta suojelevana pyhimyksenä pyhää Roccoa. Hänet on toisinaan luettu myös neljäntoista hädässäauttajan joukkoon, sillä luettelossa on jonkin verran paikallisia eroja.
Pyhän Coronan muistopäivä on 14. toukokuuta. Luulenpa, että tänä vuonna häntä muistetaan aivan erityisellä tavalla.
Juttua on korjattu ja täydennetty 20.3. klo 9.40. Jutusta poistettiin väärä tieto, että pyhää Coronaa olisi kunnioitettu kulkutaudeissa auttavana pyhimyksenä jo keskiajalla. Lisäksi juttuun lisättiin tietoa eri suojeluspyhimyksistä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Päätin lähes sillä sekunnilla, että tästä on pakko tehdä kirja” – Anneli Kanto inspiroitui Hattulan kirkon keskiaikaisista maalauksista ja kirjoitti kirjan Rottien pyhimys
Hyvä elämä1500-luvun alkupuolella syntyneiden maalausten tekijöitä ei tunneta, joten kirjailija joutui tekemään ison taustatyön kuvatakseen maalarijoukkoa uskottavasti keskiaikaisessa kyläyhteisössä.
