Myllypuron elintarvikejakelun ruokapisteelle pääsee koronarajoitusten vuoksi vain kymmenen ihmistä kerrallaan. On tärkeää, että turvavälit säilyvät jonossakin.
Ruoka-avun tarve on korona-aikana lisääntynyt – Pääkaupunkiseudulla hävikkiruokaa riittää paremmin kuin muualla Suomessa
Päiväkohtainen ruoan vaihtelu on tuttu ilmiö elintarvikeavussa myös tavallisina aikoina.
Lahja- tai hävikkiruokaa ei riitä tarpeeksi hieman yli puolelle ruoka-aputoimijoista. Tämä käy ilmi Kirkkopalveluiden Osallistava yhteisö -hankkeen koostamasta Ruoka-aputoiminnan tilannekatsauksesta. Katsaukseen vastasi 41 eri kokoista ruoka-aputoimijaa Suomesta.
Ruoka-avun jakajia on Suomessa arviolta noin tuhat. Etenkin pienten ja keskisuurten paikkakuntien toimijat ovat pulassa.
Avuntarvitsijoiden määrä on lisääntynyt koko maassa viimeisen kahden kuukauden aikana sekä verrattuna viime vuoteen. Selvityksen mukaan joulun aikana ruoka-avun tarve tulee vielä kasvamaan.
Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen selvityksen (julkaistu 2020) mukaan ruoka-avun tarpeen kasvu ja hävikkiruoan riittävyyden ongelmat olivat näkyvissä jo ennen korona-aikaa. Tämän vuoden aikana tilanne on synkistynyt entisestään.
– Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa kävi ilmi, että jo ennen koronaa ainakin puolet ruoka-aputoimijoista toivoivat saavansa enemmän lahjoitusruokaa jaettavakseen. Reilut 60 prosenttia haastatelluista kertoi kävijämäärän kasvaneen. Moni ruoka-aputoimija todella on kestokykynsä rajoilla, Kirkkopalveluiden projektipäällikkö Reetta Nick kertoo.
”Pyrimme siihen, että kukaan ei löydy lähtemään tyhjin käsin”
Pääkaupunkiseudulla hävikkiruoan saatavuus on paremmin turvattua kuin muualla Suomessa, koska seudulla on elintarviketeollisuutta, tukkuja sekä paljon ravintola-alan yrityksiä ja kauppoja.
– Pääosin pelkkien kauppojen varassa olevat toimijat ovat huonoimmassa tilanteessa, sanoo Hanna Kuisma, joka on Vantaan Yhteinen pöytä ruoka-apuverkoston tiimin ja hävikkiruokaterminaalin esihenkilö.
Vantaan Yhteisen pöydän hävikkiterminaalilla hävikkiruoan määrä on pysynyt korona-aikana suunnilleen samana kuin aiemminkin. Avuntarvitsijoiden määrä on kuitenkin lisääntynyt myös siellä.
Nyt seisotaan taas ulkokassijonoissa, koska se on kaikkein turvallisinta.
– Hanna Kuisma
– En ole kuullut, että ruoka olisi loppunut kesken ainakaan pitkäksi aikaa tai toistuvasti keneltäkään toimijalta Vantaalla. Koska osa ruoka-apua jakavista paikoista on kiinni koronan takia, tarve jakautuu auki olevien toimijoiden kesken eri tavalla. Toisinaan ruoan tarvetta saattaa olla myös hankala arvioida etukäteen, Kuisma sanoo.
Päiväkohtainen ruoan vaihtelu on tuttu ilmiö elintarvikeavussa myös tavallisina aikoina. Helsingin Myllypuron elintarvikejakelussa lahjoituksena saatu ruoka jaetaan oletettujen asiakkaiden mukaan.
– Pyrimme siihen, että kukaan ei joudu lähtemään tyhjin käsin. Hyvin vähän on tullut noottia siitä, että ruokaa ei ole tarpeeksi, Sinikka Backman sanoo.
Backman on ollut mukana Myllypuron elintarvikejakelun toiminnassa vuodesta 1998 lähtien. Ruokajakelun toiminnanjohtajana hän on toiminut vuodesta 2014.
Vakituinen työntekijä Eija Vahtera ja TE-toimiston työkokeilussa oleva Lotta Oksa jakavat elintarvikkeita Myllypuron ruoanjakelupisteellä.
Yhteisöllinen toiminta on jäänyt pois koronan takia
Koronan takia ruoka-apu on siirtynyt pitkälti takaisin ulkokassijonoihin. Harvat toimijat tarjoavat myös take away -annoksia.
Sen sijaan yhteisöllinen toiminta, kuten yhteiset aamukahvit ja lounaat sekä ryhmätoiminta on ollut pakko laittaa tauolle. Joissakin yksittäisissä paikoissa pienet alle kymmenen hengen yhteisökahvit saattavat edelleen toteutua.
– Kiitos koronan on otettu takapakkia yhteisöllisen ruoka-avun kehittämisessä. Nyt seisotaan taas ulkokassijonoissa, koska se on kaikkein turvallisinta, Hanna Kuisma sanoo.
Vapaaehtoistyöntekijät vahtivat kassijonojen turvavälejä. Lisäksi käytössä on maskit sekä työntekijöillä että asiakkailla. Käsihygieniasta on huolehdittava.
Puhelinkontakti saattaa olla myös todella tärkeä hetki asiakkaan päivässä.
– Jyrki Myllärniemi
Jotkut toimijat toimittavat ruokakasseja asiakkaille kotiin. Mannerheimin lastensuojeluliitto jakaa kasseja perheille ajanvarauksella Vantaalla. Myös Espoossa toimijat kokoavat ruokakassin valmiiksi ja asiakas hakee sen sovittuun aikaan.
– Puhelimitse sovitaan, milloin kassin voi käydä hakemassa. Tämä on monen asiakkaan mielestä hyvä tapa toimia. Puhelinkontakti saattaa olla myös todella tärkeä hetki asiakkaan päivässä. Kyllä siinä toisinaan kerrotaan laajemminkin, mitä sydämellä on, Espoon ruoka-apuverkostoa koordinoiva Edistian kehittämispäällikkö Jyrki Myllärniemi kertoo.
Ruoka-avun tarvitsijat muodostavat monimuotoisen ryhmän. Tänä vuonna asiakkaissa on aiempaa enemmän myös lapsiperheitä, työttömiä ja nuoria. Hanna Kuisman mukaan Vantaalla suurin käyttäjäkunta koostuu edelleen pienituloisista eläkeläisistä.
– Espoossa perheelliset ja keski-ikäiset ovat lisääntyneet ruoka-avun tarvitsijoina. Mukana on melko tasaisesti miehiä ja naisia, Myllärniemi sanoo.
Jos muualla asiakasmäärät ovat nousseet, on Sinikka Backmanin mukaan Myllypurossa käynnissä täysin päinvastainen ilmiö.
– Koronan aikana jokaiselta jakokerralta on ollut kateissa noin tuhat ihmistä. Etenkin vanhusväestöä puuttuu, hän kertoo.
Jaettavan ruoan määrä vaihtelee myös tavallisina aikoina. Kuva Myllypuron ruoanjakelusta.
Verkostoituminen on edellytys toimivalle hävikkiruokatoiminnalle
Vantaan terminaali on ollut ainut kaupunkivetoinen hävikkiterminaali Suomessa. Tällä viikolla myös Helsingissä aloittaa hävikkiruokaterminaali. Asiasta kerrotaan Kirkko ja kaupungin uutisessa.
Vantaan hävikkiruokaterminaaliin tulee ruokaa yli 50 eri lahjoittajalta. Terminaali voi ottaa vastaan ja säilyttää isojakin tukku- ja teollisuuseriä. Monet pienet yhdistykset ovat pulassa ruokalahjoitusten takia, koska varastotilaa ei ole.
– Espoossa ei ole vastaavaa ruokaterminaalia, mutta meillä on toimijoiden kesken Whatsapp-ryhmä, joka toimii hyvin. Ruoan nouto ja varastointi on hajallaan järjestöissä, mutta ryhmän kautta voimme jakaa ruokaa toimijoiden kesken, Jyrki Myllärniemi sanoo.
Pääkaupunkiseudun ruoka-apuverkostoja on kehitetty paljon viime vuosina. Yhteistyö toimii hyvin ruoka-apuverkostojen, Kirkkopalveluiden, seurakuntien ja muiden toimijoiden välillä. Edistia tekee yhteistyötä myös Vantaan Yhteisen pöydän kanssa.
– Ruoka-aputoiminta on hyvin linkittynyttä pääkaupunkiseudulla ja oikeastaan koko Etelä-Suomessa, jolloin hävikkiruokaa voidaan jakaa toimijoiden kesken tarpeen mukaan, sanoo Hanna Kuisma.
Ruoka-apu joulun aikana
Osa elintarvikeapua antavista toimijoista on kiinni joulun alla ja välipäivinä. Tarkista aukioloajat ja lähimmät ruokajakelut ruoka-apu.fi -sivustolta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jaettavasta hävikkiruoasta on jo pula, samalla ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvaa: ”Hyvin säilyvistä kuivatuotteista ja proteiinista on pulaa”
AjankohtaistaHintojen nousu alkaa näkyä elintarviketuotannossa, kaupoissa, hävikkiterminaaleissa ja siinä, kuinka paljon rahaa ruokaan ihmisillä on käytettävissä.
