Lähimatkailijat huomio! Reittivene vie helposti 24 saareen Espoossa ja Helsingissä, lainattava soutuvene minne vain
Klikkaa punaisista pallukoista auki retkikohteet, joihin pääsee reittiveneellä vain vesiteitse. Soutuveneen kuvaa klikkaamalla näet, mistä veneen voi lainata. Löydät uskomatonta luontoa, lampaita, terasseja ja grillipaikkoja parhailla näköaloilla, telttailualueita ja paljon omaa rauhaa. Vesiliikenne on mukana HSL:n Reittioppaassa.
Espoossa ja Helsingissä pääsee vesille kaupunkiveneellä
Veneily onnistuu helposti, vaikka ei venettä omistaisikaan. Vuokravälitysyritys Skipperin kaupunkiveneitä on seitsemällä rannalla Helsingissä ja neljällä Espoossa.
25 euron kausimaksulla saa oikeuden soudella toukokuusta syyskuun loppuun kestävällä kaudella kolme tuntia kerrallaan. Vapaan veneen voi varata ja sen avaimen hakea rantakahvilasta. Kolmen tunnin vuokra-aika alkaa veneen varaamisesta käyttöön, vaikka avaimet haettaisiin myöhemmin. Soutuveneiden varustukseen kuuluvat pelastusliivit aikuisille ja lapsille.
Helsingissä soutuveneitä on tarjolla Munkkiniemenrannassa Café Torpanrannan yhteydessä, Töölönlahdella Finlandia-talon Café Verandan yhteydessä ja Vuosaaren Aurinkolahdessa Kahvila Kampelan luona.
Espooseen kaupunkisoutuveneet rantautuivat jo viime kesänä. Espoossa pääsee soutelemaan tulevanakin kesänä Nokkalan Majakasta, Haukilahden Cafe Mellstenin luota, Otsolahden rantakahvilan tuntumasta sekä Keilarannasta vesiurheilukeskus Laguunista.
Skipperi tarjoaa mahdollisuuden myös moottoriveneiden yhteiskäyttöön. Puolen vuoden oikeus moottoriveneilyyn arkipäivisin maksaa 109 euroa kuukaudessa ja kaikkina päivinä 199 euroa kuukaudessa. Vaikka moottoriveneily kiinnostaisi lähinnä kesälomalla, kuukausimaksut on maksettava lokakuun loppuun asti. Moottoriveneen voi varata korkeintaan yhdeksi päiväksi kerrallaan, myös yön yli varaaminen onnistuu. Skipperi välittää myös veneitä vuokralle pidemmäksikin ajaksi.
Stora Herrö
Kalliolle rakennetusta näköalatornista avautuvat näkymät kauas ulapalle. Maisema on sininen, vihreä ja purjeiden valkealla pilkuttama. Torniin kulkee kapea metsäpolku, joita risteilee monta noin 44 hehtaarin saarella. Tänne kannattaa suunnata loppukesästä mustikkaan ja sieneen.
Kalliomännyn juurella on grillipaikka merinäköalalla. Rannat ovat enimmäkseen kallioisia, ja suurin osa pohjois- ja itärannoista on avoimia kaikille. Itärannalla näkyy hiekkaisia lahdelmia rantaniittyineen, eteläosassa on pieni saraneva.
Saaressa saa telttailla. Siellä on myös kesää viettäviä mökkiläisiä.
Palvelut: reittivene, keittokatokset puineen, tulentekopaikkoja, näköalatorni, telttailu sallittu, vuokrasauna seuroille ja järjestöille.
Pentala
Saaristomuseo näyttää Pentalassa, kuinka Espoon Suvisaaristossa elettiin 1790-luvulta alkaen. Vanhalla kalastajatilalla sijatsevalta museoalueelta lähtee 2,3 kilometrin merkitty luontopolku, joka vie esimerkiksi karulle Pentalanjärvelle ja Diksandin luonnonhiekkarannalle, jolla kasvaa harvinaisia kasveja. Vajaa puolet Pentalasta on luonnonsuojelualuetta.
Pentala on Etelä-Suomen saarista korkein, ja sillä on kokoa 130 hehtaaria. Kaupunki omistaa saaresta noin puolet. Suuri osa saaren rannoista on kymmenien kesämökkeilijöiden käytössä.
Palvelut: reittivene, museo, ravintola, kahvila.
Rövaren
Silkoista kalliorantaa, kiveen kaivertuneita kummallisia muotoja ja kalliomänniköitä. Sellainen on noin yhdeksän hehtaarin Rövaren eli ryöväri. Saari nousee korkeammalle kuin Gåsgrund. Mustikka- ja puolukkakankailta saa loppukesästä piirakkamarjat.
Palvelut: reittivene, keittokatokset ja puut, tulentekopaikat, telttailu sallittu.
Gåsgrund
Jos rakastat aaltojen muovaamia kalliorantoja, merta ja hiljaisuutta, saatat ihastua Gåsgrundiin. Karussa hanhisärkässä riittää silokallioita, joilla voi lekotella sekä ilta- että aamuruskon aikana, koska yöksi voi jäädä telttailemaan. Keittokatoksissa on puut valmiina.
Pohjoisrannalta löytyy lapsille sopivia hiekkarantoja. Noin kymmenen hehtaarin kokoisessa saaressa on myös reheviä niittyjä ja kuivaa kangasmetsää. Tasaisessa maastossa on helppo kulkea.
Gåsgrund on suosittu retkeilysaari, ja joskus se on valitettavasti näkynyt myös roskaisuutena.
Palvelut: reittivene, keittokatokset ja puut, telttailu sallittu.
Iso Vasikkasaari
Poseidonin temppeliä jäljittelevä suuri huvimaja yllättää Ison Vasikkasaaren rannassa. Se sijaitsee yksityisalueella, mutta valtaosa 24 hehtaarin huvilasaaresta on Espoon kaupungin ulkoilualuetta. Sinne on vain parin minuutin merimatka mantereelta.
Saaren eteläosia kiertävät rantaniityt, joilla kukkivat rantakukat, -alpit ja -tädykkeet, pietaryrtit, virmajuuret ja mesiangervot. Rantaa pitkin pääsee vaikka lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa. Saaren korkean keskiosan havumetsässä kiemurtaa kapeampia polkuja.
Isossa Vasikkasaaressa voi viettää helpon rantapäivän kesäravintolan ja -kahvilan antimien turvin tai vetäytyä omaan kalliosoppeen piknikille.
Palvelut: reittivene, kesäravintola, kahvio, kesävesi, keittokatokset, uimaranta, näköalatorni.
Mustasaari
Helsingin seurakuntien kesäsaari tunnetaan jättikorvapuusteista, kaneista ja kanoista. Ravintolan terassilta avautuu näkymä matalaan uimarantaan ja pikkulasten leikkipuistoon, jonka hitti on junakiipeilyteline.
Kuuden hehtaarin saaressa kulkee merkitty polku hiljentymispaikkoineen. Leveällä polulla on hyvä nukuttaa pikkulasta vaunupäiväunille. Siltaa pitkin pääsee myös luonnontilaiseen Hevossaareen, jossa on kesäisin lampaita.
Mustasaaressa järjestetään hartaushetkiä, lastenteatteria ja muita tapahtumia. Päihteet ja omat lemmikit on kielletty.
Palvelut: reittivene, ravintola, grillikatos, uimaranta, kappeli, vierasvenelaituri, tilaussauna ja muita varattavia tiloja.
Pihlajasaari
Helsingin suosituimmalla kesäsaarella voi antaa merituulen ja auringon hyväillä ihan joka paikasta, jos viettää päiväänsä nudistirannalla. 26 hehtaarin saarella riittää uimapaikkoja myös uima-asuissa viihtyville.
Matala hienohiekkainen uimaranta lauttarannan kupeessa saa menneiden aikojen tunnelmaa vuokrattavien, puisten uimakoppien rivistöstä. Leikkipaikka lapsille, jäätelökioski ja komea ravintola lähellä täydentävät uimarannan.
Taitavat uimarit voivat paistatella päivää myös sileällä kalliorannalla, jonka uimaportaat vievät syvään veteen. Isot risteilijät ohittavat saaren läheltä ja keinuttavat uimaria aalloillaan.
Pihlajasaareen on noin kymmenen minuutin merimatka Merisatamasta ja Ruoholahdesta.
Palvelut: reittivene, telttailumahdollisuus, uimarannat, joista yksi nudisteille, ravintola, kahvila ja kioski, kolme keittokatosta, joiden yhteydessä vesipisteet ja polttopuut valmiina, käymälät, luontopolku, varattavat saunat, käyntisatama.
Sirpalesaari
Maakravut lähtevät Sirpalesaareen yleensä syömään Ravintola Saaressa lohta, karitsaa, saaristolaisalkupaloja ja vastaavia ruokia. Ravintolan Sampo-kabinetin seiniä koristavat entisestä höyryjäänmurtaja Sammosta pelastetut päällikön salongin paneloinnit.Yhteysalus noutaa saarelle Kaivopuiston edustalta Cafe Caruselin luota.
Sirpalesaari on Helsingin vanhimman suomenkielisen pursiseuran, Suomalaisen Pursiseuran, käytössä. Saaressa on myös hyvin varusteltu vierasvenesatama.
Palvelut: reittivene, ravintola, vierassatama.
Liuskasaari
Liuskasaari, ruotsiksi Skifferholmen, on ollut jo yli sadan vuoden ajan ruotsinkielisen Helsingfors Segelsällskap -pursiseuran kotisatama ja hyvin varusteltu vierassatama. Kerhorakennuksessa sijaitsee näyttävä Ravintola Boat House, jonka Runar Finnilä suunnitteli vuonna 1949.
Liuskasaarella on lisäksi polttoainemyymälä, jonka yhteydessä toimii terassi-ravintola Skiffer. Se on nimennyt pitsansa liuskoiksi, joita voi nauttia kesäisin vaikka rantakalliolla. Ranta on myös yllättävän rauhallinen piknikpaikka.
Liuskasaarelta pääsee kävelemään aallonmurtajaa pitkin viereiseen Uunisaareen.
Palvelut: reittivene, ravintolat, vierassatama, polttoainemyymälä.
Uunisaari
Aivan Helsingin Kaivopuiston edustalla sijaitsevaan Uunisaareen mennään yleensä kolmesta syystä: syömään ravintolassa, saunomaan tai uimaan. Kaikkia kolmea voi toki harrastaa myös kerralla.
Saareen on kesällä lyhyt lauttamatka Merisatamantorilta. Sinne pääsee myös kävellen viereisestä Liuskasaaresta ja talvisin mantereelta ponttonisiltaa pitkin. Uunisaareen ei saa viedä koiria.
Noin kolmen hehtaarin saarella on värikäs historia: siellä on toiminut aiemmin merikylpylä, öljynkeittämö ja maalitehdas. Lisäksi Uunisaaressa on valmistettu ruumisarkkuja.
Palvelut: reittivene, ravintola, kahvila, saunat ja uimaranta.
Harakka
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen maksuttomat retket Harakan saarella ovat oivat tapa tutustua saaristoluontoon. Saarella toimiva luontotalo järjestää runsaasti retkiä, joiden teemoina ovat esimerkiksi untuvikot, rantakasvit ja perhoset. Lapset pääsevät vanhempiensa kanssa omille saariseikkailuille, joilla vaikkapa etsitään rupikonnia ja tutkitaan ötököitä.
Harakan luontokeskus ja taiteilijatalo viettävät 30. juhlavuotta, minkä kunniaksi opastuksia on joka sunnuntai. Niissä tutustutaan luonnon lisäksi saaren historiaan ja taiteilijataloon, jossa on kesällä useita näyttelyitä.
Kahdeksan hehtaarin Harakassa voi samoilla myös omin päin, kunhan pysyy merkityllä polulla. Luontotalolta voi ottaa mukaan saaren kartan ja lintukuvaston. Saarelle ei saa tuoda koiria.
Palvelut: reittivene, merkitty polku, luontokeskus, taiteilijatalo näyttelyineen ja kokoustilat.
Särkkä
Särkkä on kuin mini-Suomenlinna: 1700-luvulta peräisin oleva linnoitusjärjestelmä, tykit, nurmivallit ja luonnonkivirakennukset muistuttavat Suomen kuuluisin saarta. Noin 250 metriä pitkä Särkkä kuuluukin Suomenlinnan kaupunginosaan. Se rakennettiin suojaamaan Helsinkiin tuovaa Särkän salmea.
Särkkä on Merenkävijät ry:n käytössä satamana ja telakkana, mikä vie ison osan sen pinta-alasta. Saaressa toimii kesäisin myös ravintola Särkänlinna.
Palvelut: reittivene, ravintola, vierassatama.
Klippan
Klippan eli Luoto Kaivopuiston edustalla tunnetaan kesäisin toimivasta Ravintola Saaristosta. Pääkaupungin perinteikkäimpiin ravintoloihin kuuluva valkea, punakattoinen jugendhuvila on palvellut asiakkaita jo 120 vuotta. Siellä juhli aikoinaan esimerkiksi kansallisrunoilija Eino Leino.
Ravintolasaarella on pituutta noin 150 metriä.
Palvelut: reittivene, ravintola.
Valkosaari
Moni on matkustanut Kauppatorilta Suomenlinnaan ja katsellut oikealle puolelle jäävää purjevenelaitureiden reunustamaa saarta, jossa seisoo valkoinen, vihreäkattoinen paviljonkiravintola. Vuonna 1900 käyttöön vihitty koristeellinen Ravintola NJK on pidetty alkuperäisessä kunnossaan. Siellä ruokaillessa voi ihailla merimaisemien lisäksi esimerkiksi Pohjoismaiden suurinta puolimallikokoelmaa, eli seinäkoristeeksi rakennettuja purjeveneitä. Saarella palvelee myös juhlatila Valkosaaren Telakka.
Valkosaari on ollut Suomen suurimman purjehdusseuran Nyländska Jaktklubbenin käytössä vuodesta 1885. Pienen saaren pohjoispuoli on yleistä ulkoilualuetta.
Palvelut: reittivene, ravintolat, vierassatama.
Suomenlinna
Unescon maailmanperintökohde, 1700-luvun henkeä historiadiggareille, pimeitä käytäviä taskulampuin varustautuneille seikkailijoille, pääkaupunkiseudun romanttisin paikka, yksi Suomen suosituimmista matkailunähtävyyksistä sekä noin 850 helsinkiläisen koti. Tässä on vain muutama puoli merilinnoituksesta, jonne pääsee edullisesti HSL:n lipulla.
Suomenlinnassa voi olla heinä–elokuussa kävijöitä ruuhkaksi asti, mutta 2,21 neliökilometrin alueelta löytyy kyllä oma rauhallinen soppi, jos lähtee kauemmaksi pääreiteiltä. Rauhaa sesonkiaikana kaipaava voi myös jäädä Suomenlinnan hostelliin yöksi, käyskennellä Kuninkaanportilla aamunkoitteessa ja kuvitella kuuluvansa toiseen aikaan.
Palvelut: reittiveneet, Suomenlinna-museo, Ehrensvärd-museo, Suomenlinnan lelumuseo, Sotamuseon maneesi, Tullimuseo, Sukellusvene Vesikko, ravintolat, kahvilat, japanilainen teehuone, hostelli, ruokakauppa, käsityö- ja taideliikkeet, kesäteatteri, kirjasto, uimaranta, saunat, polkupyörätaksi, koirapuisto, eväsruokailutila ja vierassatama.
Lonna
Matkalla Helsingin Kauppatorilta Suomenlinnaan on piskuinen Lonna. Sen kävelee ympäri muutamassa minuutissa, mutta täällä ei ole tarkoituskaan reippailla vaan löylytellä ja syödä ravintolassa, jonne kannattaa tehdä pöytävaraus ennakkoon. Lonnassa järjestetään myös jazz-konsertteja, joihin ympärillä loiskuva meri ja siitä heijastuva auringonlasku luo vahvan tunnelman.
Palvelut: reittivene, ravintola, kahvila & baari, sauna.
Vallisaari
Jos Suomenlinna tuntuu täyteen ahdetulta, vieressä sijaitseva 76 hehtaarin Vallisaari on rauhallisempi, vehmaampi ja luonnontilaisempi vaihtoehto. Myös Vallisaaressa voi nauttia piknikistä kalliolla ja seurata samalla läheltä, kuinka risteilijät ahtautuvat kapean Kustaanmiekan salmen läpi.
Vallisaarella pitää pysyä 3 ja 2,5 kilometrin mittaisilla merkityillä reiteillä. Matkan varrella on esimerkiksi Aleksanterinpatterin päälle rakennettu näköalatasanne, 1860-luvulla perustettu lehmuskuja valtavine puineen ja 32 hehtaarin kokoinen Kuninkaansaari, joka toimi vuosina 1773–1790 Ruotsin Kustaa III:n saaristolaivaston kotipesänä.
Kulkureittien varrella on niin runsaasti varoitus- ja kieltokylttejä, että ne vaikuttavat jo paikan tunnelmaan. Kielloilla pyritään suojelemaan luontoa ja ihmisiä. Entisen sotilassaaren maastossa on edelleen räjähteitä.
Palvelut: reittiveneet, vesipisteet, ravintola, kahviloita, uimaranta, vierassatama, tentsile-majoitus puissa.
Vasikkasaari
Kruunuvuorenselällä, kolme kilometriä Kauppatorilta, sijaitsee noin 50 mökkiläisen kesäparatiisi. Pienet kesämajat vievät osansa 18 hehtaarin saaresta, mutta Helsingin kaupunki kehittää siitä kesäksi 2019 myös entistä toimivamman päiväretkikohteen. Polkuja kunnostetaan, opasteita ja käymälöitä lisätään.
Piknikviltti kelpaa levittää länsipuolen jylhille kallioille, joista avautuu näkymä Suomenlinnaan ja keskustaan. Saaressa on sekä orvokkien pilkuttamaa kalliota että reheviä metsikköjä. Luonnon keskellä on ruosteinen, katoton öljysäiliö ja muita rakenteita jäänteinä menneiltä ajoilta.
Palvelut: reittivene ja toinen.
Isosaari
Aallot ovat hioneet pitkästä kalliorannasta sileän ja poimuilevan. Pikkulammikkoon on jäänyt myrskyn viskaama pyöreä kivi. Taivas yhtyy horisontissa avomereen.
Noin 76 hehtaarin linnakesaaressa riittää rauhaa, mutt siellä on myös vaativa par 3 -golfkenttä, merinäköalaterassi A-oikeuksilla, metsittyneitä merkkejä ajoista suljettuna sotilassaarena, hienohiekkainen uimaranta, vehmasta luontoa ja monipuoliset palvelut.
Helsingin uloimpiin saariin kuuluvalta Isosaarelta voi hyvällä tuurilla bongata hylkeen tai merikotkan. Kauppatorilta lähtevästä merimatkasta saa nauttia yli puoli tuntia.
Palvelut: reittivene, merkityt reitit, vesipisteet, kaksi ravintolaa, kaksi uimarantaa, kolme saunaa, telttailu- ja karavaanarikenttä, hotellilaiva, grillipaikka, golfkenttä ja vierassatamat.
Vartiosaari
Kuin olisi toisessa ajassa. Siltä tuntuu saaressa, jossa puu kasvaa läpi lahonneen aitan ja kookkaat viinimäkikotilot matelevat satavuotiaan tallin luona. Hämärän laskeutuessa kotkansiipilehdossa suhahtelee lepakoita.
80 hehtaarin Vuosaaressa kannattaa kiertää vajaan kolmen kilometrin mittainen terveysluontopolku, jonka varrella on esimerkiksi näköalakallio, jatulintarha, seinätön ja katoton metsäkirkko, hiidenkirnu sekä tietysti hiekka- ja kalliorantaa. Loppukesästä kuusikossa kasvaa runsaasti mustikoita.
Museovirasto on luokitellut Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Palvelut: reittivene, kauniina kesäviikonloppuina myös pop up -kahvila ja kyyditys saareen viereisestä Reposalmesta.
Kivisaari
Kirkko Helsingissä pitää Kivisaaressa leirikeskusta, jossa järjestetään rippileirejä. Kivisaari on tarkoitettu vain leiriläisten käyttöön. Siitä pääsee siltaa pitkin viereiseen Karhusaareen. Yhteensä saarten pinta-ala on noin viisi hehtaaria.
Palvelut: reittivene, ei palveluja retkeilijöille.
Satamasaari
Tehoneliöt tulevat ensimmäiseksi mieleen 5,5 hehtaarin Satamasaaresta ja viereisestä 0,6 hehtaarin Pikku Satamasaaresta, joita Helsingin kaupunki vuokraa Satamasaarelaiset ry:lle. Isommalla saarella on 102 pientä kesämajaa, pienemmällä 7. Korkeintaan 12 neliön majat muistuttavat leikkimökkejä. Lisäksi Satamasaarella on päärakennus, 1880-luvun herrashuvila.
Satamasaarelaiset omistavat vain majansa, saari on yleistä virkistysaluetta.
Palvelut: reittivene.
Leikosaari
Jos mielii Ison Leikosaaren – ruotsiksi Lekholmenin – hiekkarannalle ja luonnonrauhaan, pitää hankkiutua Helsingin ruotsinkielisten seurakuntien leirille tai ainakin ilmoittaa tulostaan seurakunnan nuoriso-ohjaajalle etukäteen. Päivävieraiden oletetaan osallistuvan yhteiseen ohjelmaan, kuten rippikoululaisille suunnattuihin hartauksiin ja keskusteluihin.
6,3 hehtaarin saarella on kappeli, majoitusrakennuksia ja 1800-luvulta peräisin oleva kalastajatorpan päärakennus. Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K.J.Ståhlberg vuokrasi saaren kesänviettopaikakseen vuosiksi 1904–1919. Se sijaitsee runsaan kilometrin päässä Vuosaaresta etelään.
Palvelut: reittivene, muut palvelut vain vierailustaan sopineille retkeilijöille.
Kaunissaari
Sileät kalliorannat, hienohiekkaiset uimapaikat ja vehreä metsä sijaitsevat lähes ulkomerellä, ja maisemat ovat sen mukaiset. Sadan hehtaarin ulkoilusaari on kaksi kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä.
Helsingin Vuosaaresta voi lähteä noin tunnin merimatkalle Kaunissaareen vaikka hetken mielijohteesta, koska perillä palvelee ravintola, ja palvelut ovat muutenkin monipuoliset. Myös saunaan ja soutamaan pääsee.
Kaunissaari on tunnettu siitä, että jotkut telttailijat viipyvät siellä koko kesän. Joidenkin telttojen ympärille on viritetty kukkaistutuksia ja riippumattoja.
Palvelut: reittivene, mökkejä ja soutuveneitä vuokrattavana, telttailumahdollisuus, ravintola, viisi keittokatosta, joiden yhteydessä vesipiste ja käymälä, yleiset saunavuorot ja tilaussauna, luontopolku, hoidettu uimapaikka, venesatama.
Juttua päivitetään. Materiaalia lisätty 22.5., 23.5.,11.6., 12.6. ja 13.6.2019 sekä 2.8.2021.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kesäpäivään Mustasaaressa kuuluu kiireettömiä hetkiä ja jälleennäkemisiä – lyhyen lauttamatkan päässä sijaitsevassa kohteessa voi viettää vaikka koko päivän
Hyvä elämäPieneen saareen mahtuu rikasta luontoa, uimaranta, kanttiini, kappeli ja sauna sekä lampaita, kanoja ja muitakin eläimiä.