– Merkit sodan syttymisestä olivat aivan selvät, mutta silti se uutinen oli valtava järkytys, sanoo Paavo Ranta.
Venäjän piittaamattomuus sodan etiikasta huolestuttaa sotilaspappi Paavo Rantaa: ”Ukrainassa on nähty, miten hyökkääjä, jolla ei ole moraalia, pommittaa siviilejä”
Kaartin jääkärirykmentin sotilaspappi Paavo Ranta ymmärtää suomalaisten muuttunutta Nato-kantaa. – Se kertoo läntisten arvojen kuten demokratian kannatuksesta, hän sanoo.
Ukraina on vallannut monen suomalaisen ajatukset tällä hetkellä. Sosiaalisen median palveluissa voi nähdä sodan suorana lähetyksenä. Kevään kehysriihessä hallitus nostaa puolustusmäärärahoja, ja energiariippuvuutta Venäjästä vähennetään.
Valtiojohdon lisäksi yritykset ja kansalaisyhteiskunta ovat ottaneet kantaa. Venäläistä polttoainetta ja vodkaa boikotoidaan, ja kansalaisten enemmistö kannattaa jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.
Sotilaspappi Paavo Ranta Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa on seurannut tilannetta tiiviisti.
– Merkit sodan syttymisestä olivat aivan selvät, mutta silti se uutinen oli valtava järkytys. Sitä vain loppuun asti toivoi, ettei sotaa tulisi. Oli järkyttävää, että Venäjä todella oli valmis viemään voimapolitiikkansa näin pitkälle, Ranta sanoo.
Hän sanoo ymmärtävänsä suomalaisten muuttunutta Nato-kantaa.
Tämä maailma ikävä kyllä on sellainen, että aina on joku, joka on valmis ase kädessä ottamaan jotakin, mikä kuuluu toiselle.
– Kun maailmanpoliittinen tilanne on tällainen, on parempi, että ympärillä on ystäviä ja liittolaisia kuin se, että jäädään niiden ulkopuolelle. Suomalaisten halu kuulua nimenomaan Natoon kertoo halusta kuulua länteen. Se kertoo läntisten arvojen kuten demokratian kannatuksesta, Ranta sanoo.
Santahaminassa kasarmilla sodassa eletään mukana hetki hetkeltä, ja keskusteluja myös papin kanssa on käyty paljon.
– Meillä on varusmiehiä, joilla on sukutaustaa Virossa, Ukrainalla ja Venäjällä. Monilla on tuttuja Ukrainassa. Kyllä tämä tilanne satuttaa ihmisiä täällä. Samaan aikaan voi yleisesti sanoa, että maanpuolustushenki on korkealla, Ranta sanoo.
– 90 prosenttia työstäni on sielunhoitoa. Suurelta osin kohtaan seurakuntalaisiani hyvin saman tyyppisesti kuin perheneuvojat ottavat vastaan asiakkaita. Huomattava osa keskusteluista koskee parisuhdetta tai työssä tai varusmiespalvelussa jaksamista, Ranta sanoo.
Jotta pappi voi selviytyä tällaisista tehtävistä, hänen täytyy hankkia muutakin koulutusta.
– Mutta sotilasyhteisössä kohdataan myös paljon paitsi eettisiä, myös perimmäisiä elämän ja kuoleman kysymyksiä. Olisi vaikea kuvitella, kuka muukaan kuin pappi olisi niissä asiantuntija, Ranta sanoo.
Sotilaspappi Paavo Ranta arvioi, että 90 prosenttia hänen työstään on sielunhoitoa.
Ideaalimaailmassa ei olisi armeijaa – eikä poliisia
Puhutaanpa siitä sodan etiikasta. Ensimmäiset kristityt nimittäin kieltäytyivät kaikesta väkivallasta. He olivat pasifisteja, jotka eivät koskaan tehneet vastarintaa vainoajien edessä. Tilanne muuttui vasta, kun Rooman imperiumi oli tehnyt kristinuskosta valtionuskonnon. Kun germaanit 400-luvulla rymistelivät Rooman porteilla, kirkonmiehillä oli kiire selittää, että vihollisen tappaminen oli ok.
Nykymaailmassa oikeutetun sodan etiikka ei ole ihan itsestään selvyys. Kirkkojen Maailmanneuvosto, jonka jäsen Suomen evankelis-luterilainenkin kirkko on, torjuu väkivaltaisen vastarinnan kaikissa oloissa. Kirkkojen Maailmaneuvoston mielestä sota ja väkivalta ovat syntiä, eikä synti häviä tekemällä lisää syntiä. Siksi vastaus väkivaltaan on sovitus, jota tarjotaan Kristuksessa.
Sotilaspastori Paavo Ranta opettaa työkseen sodan etiikkaa varusmiehille, ja hän on joutunut pohtimaan myös kristillisen pasifismin argumentteja.
– Minä lähden siitä, millainen on ihmisluonto. Ideaalimaailmassa ei tietenkään olisi sotia, mutta ideaalimaailmassa ei välttämättä tarvittaisi myöskään poliisia tai lääkäriä. Tämä maailma ikävä kyllä on sellainen, että aina on joku, joka on valmis ase kädessä ottamaan jotakin, mikä kuuluu toiselle, Ranta sanoo.
Muutaman varusmiespalvelusviikon jälkeen tulee päivä, jolloin jokainen alokas saa käteensä 3,7 kiloa kylmää rautaa.
Olennaista on, että aseilla ei koskaan puolusteta vääryyttä.
– Oikeutetun sodan teoriassa sodan täytyy olla aina puolustautumista väkivaltaista hyökkääjää vastaan. Sodan täytyy myös olla vihonviimeinen keino, johon turvaudutaan vasta, kun kaikki rauhanomaiset keinot on käytetty. Lisäksi sodasta saatavan hyödyn täytyy olla suurempi kuin siitä koituvat haitat ovat, Ranta sanoo.
– Ja oikeutetun sodan tavoitteena tietenkin on aina rauha.
Luterilaisuus on tuonut oikeutetun sodan etiikkaan vielä yhden Rannan mielestä tärkeän lisän.
– Meillä kirkko edellyttää, että vain laillinen esivalta on oikeutettu puolustussotaan. Sotaa ei siis käydä vain jonkin satunnaisen tahon käskystä, Ranta sanoo.
Keskustelut varusmiesten kanssa ovat Rannan mielestä aina antoisia, mutta toisaalta sodan etiikka ei jätä rauhaan edes ammattisotilaita.
– Heille sodan eettiset kysymykset tulevat esiin muun muassa autonomisten robottiaseiden yhteydessä. Tällaiset kysymykset askarruttavat upseereita, Ranta kertoo.
Paavo Rannan mukaan Venäjän ortodoksinen kirkko on pyrkinyt väestön venäläistämiseen, mikä ei kuulu kristillisen kirkon tehtäviin.
Venäjän ortodoksinen kirkko käyttää valtaansa väärin
Muutaman varusmiespalvelusviikon jälkeen tulee päivä, jolloin jokainen alokas saa käteensä 3,7 kiloa kylmää rautaa. Paavo Rannan mukaan kaikissa saapumiserissä on nuoria aikuisia, jotka ymmärtävät ehkä tavallista konkreettisemmin, että rynnäkkökiväärillä tapetaan ihan oikeasti ihan oikeita ihmisiä.
Kysymys sodan etiikasta tulee iholle heti, kun aletaan harjoitella tappamista.
– Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ja meillä on erittäin korkeat eettiset standardit, Ranta sanoo.
Venäjän ortodoksinen kirkko ei toimi vain kirkon tavoin, vaan siitä on tullut Venäjän voimapolitiikan jatke.
Sota kokonaisuudessaan ei silti koskaan ole eettistä, koska aloittamalla sodan hyökkääjä on jo alun perin hylännyt oikeutetun sodan etiikan ensimmäisen periaatteen, jonka mukaan vain puolustautuminen on sallittua. Ukrainassa tilanne on niin vakava, että kansainvälinen rikostuomioistuin on päättänyt avata Venäjän toimia koskevan tutkinnan.
– Ukrainassa on nähty, miten hyökkääjä, jolla ei ole moraalia, pommittaa siviilejä, Ranta sanoo.
Kristinuskon kannalta kiusallista on, että Venäjän ortodoksinen kirkko on tähän asti antanut tukensa presidentti Vladimir Putinin aggressiolle.
– Venäjän ortodoksinen kirkko ei toimi vain kirkon tavoin, vaan siitä on tullut Venäjän voimapolitiikan jatke. Kirkko pyrkii omilla toimillaan väestön venäläistämiseen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vastenmielistä seurattavaa”, Puolustusvoimien uusi kenttäpiispa Pekka Asikainen sanoo
AjankohtaistaSotilaspappien tehtävänä Suomen puolustusvoimissa on muun muassa eettisestä toimintakyvystä huolehtiminen. Siihen liittyvät oikeutetun sodan perusteet ja säännöt.
