null Kymmenen väitettä aikuisten ystävyydestä: ”Kun deittailu on mitä on, niin ystävä edustaa todellista rakkautta”

– Ihminen selviää elossa ilman ystäviä. Mutta jos haluaa onnellisen ja merkityksellisen elämän, he ovat aika olennaisia, Mirja Hämäläinen sanoo.

– Ihminen selviää elossa ilman ystäviä. Mutta jos haluaa onnellisen ja merkityksellisen elämän, he ovat aika olennaisia, Mirja Hämäläinen sanoo.

Kymmenen väitettä aikuisten ystävyydestä: ”Kun deittailu on mitä on, niin ystävä edustaa todellista rakkautta”

Tietokirjailija Mirja Hämäläinen näkee ystävyyden merkityksen kasvavan. Kumppanuusvanhemmuus, valittu perhe ja nautintokaverit ovat uusia rooleja.

1. Ystävyyden merkitys korostuu, kun deittailu­kulttuuri kevenee.

Helsingin Kallioon sijoittuva Aikuiset-televisiosarja on rakennettu Oonan ja Artun ystävyyden ympärille. Romanttisia suhteita tulee ja menee, mutta ystävyys ­pysyy.

Sama ajatus näkyi myös Frendeissä ja Sinkkuelämässä – ja nyt Kallion kuppiloissa.

Tietokirjailija Mirja Hämäläinen, 36, on valtiotieteiden maisteri ja ”ihmis­suhde­nörtti”, joka elää Kalliossa itsekin.

– Kun deittailu on mitä on, niin ystävä edustaa todellista rakkautta ja pysyvää, sitoutunutta suhdetta.

Hämäläinen on huomannut, että keveiden deittailijoiden ystävyyssuhteet vaikuttavat usein kiinteämmiltä kuin pitkässä parisuhteessa elävien.

– Ystävyydellä on ainutlaatuinen kyky joustaa ja pysyä mukana nykyelämässä, jota pätkätyöt ja -suhteet pirstovat. Ihmiset tarvitsevat ennakoitavuutta elämäänsä, hän sanoo.

Hämäläinen kirjoitti tutkimusten, haastattelujensa ja omien kokemustensa pohjalta kirjan Ystävyys (Kosmos 2022), joka kuvaa hänestä osuvimmin urbaanien kolmekymppisten naisten ystävyyssuhteita. Hänen mukaansa kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja ­ystävyydestä.

– Ystävyyttä on tutkittu yllättävän vähän. Ystävyys on yksityisempi asia kuin parisuhde, josta löytyy paljon tietoa jo ­kirkonkirjoista.

2. Ystävän löytäminen on kaikille yhtä mahdollista.

Toiset ystävystyvät lapsesta asti helpommin kuin toiset. Taitavuus muiden ymmärtämisessä, ystävällisyys ja hyvät verbaaliset taidot auttavat.

– Avoimuus jeesaa ystävyyden alkuun saattamisessa, mutta on eri asia, miten saa suhteen kestämään, Mirja Hämäläinen sanoo.

Ulospäinsuuntautunut, ekstrovertti ihminen voi luoda vaivattomasti laajan sosiaalisen verkoston, kun taas ujo tai introvertti tyyppi jakaa asioitaan parin sydänystävän kanssa. Valtaosa ihmisistä sijoittuu näiden ääripäiden välille.

Aikuisten kiintymyssuhdetyyleistä on puhuttu paljon parisuhteiden kohdalla, mutta turvallinen kiintymyssuhdetyyli antaa hyvän pohjan myös ystävyydelle.

Tutkimukset osoittavat myös, ­että vanhempien yksinäisyydellä on taipumus periytyä lapsille. Lisäksi tiedetään, että jos murrosikäisellä ei ole ystäviä, tilanne pysyy usein samankaltaisena aikuisenakin.

– Olisi ihanaa, jos jokaisella olisi ystä­viä, mutta ketään ei voi pakottaa ryhtymään toisen ystäväksi. Onneksi peruskoulussa on alettu opettaa kaveritaitoja ja ryhmään kuulumista, Hämäläinen sanoo.

Ystäväpiiri on yleensä laajin 25–30-­vuotiaana. Kuusikymppisenä ystävien määrä alkaa laskea.

On arveltu, että nuoret ystävystyisivät herkemmin kuin vanhat, mutta ystäviä voi saada missä elämänvaiheessa vain.

Vinkkejä uusien ystävien saamiseen

• Hankkiudu tilanteisiin, joissa on samoista ­asioista kiinnostuneita ihmisiä.

• Riko olemassa olevien suhteiden kaavoja. Suurin osa ystävistä on ensin tuttuja, vaikkapa työkavereita, naapureita tai deittejä. Ystävystyminen edellyttää, että kohtaat toisen eri yhteydessä kuin yleensä ja jaat itsestäsi jotain henkilökohtaista.

• Oleta, että sinusta pidetään. Jos uskot olevasi pidetty, käyttäydyt lämpimämmin muita kohtaan, mikä on toisista mukavaa.

• Ole aktiivinen. Kysele uuden ystävän kuulumisia, pidä kiinni yhteisistä suunnitelmista ja ­ehdota uusia.

• Ystävystyminen vie satoja tunteja. Koska ­aikaa on rajallisesti, keskity vain pariin lupaavaan suhteeseen kerrallaan.

• Ihmiset etsivät eniten ystäviä murrosvaiheessa. Jos tuttusi on juuri saanut lapsen tai eronnut, voi olla hyvä hetki ehdottaa hänelle yhteistä tekemistä.

• Näytä, että pidät toisesta. Hän ei voi tietää kiinnostuksestasi ystävystyä, ellet osoita sitä.

Lähde: Mirja Hämäläinen

3. Ystävyys on numeropeliä.

Moni ajattelee, että tosiystävän kanssa on luontevaa olla, vaikka edellisestä kohtaamisesta olisi kuinka pitkään. Mirja Hämäläinen haastaa oletuksen.

– Jos et ota yhteyttä ystäviisi, et voi odottaa, että ystävyyssuhteet pysyvät muuttumattomina.

Hämäläisen mukaan ystävyys on osaksi numeropeliä. Vastavuoroisen luottamussuhteen syntyminen ja ylläpito vaativat aikaa.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan ystävyyden kehittyminen edellyttää 60–80 yhdessä vietettyä tuntia muutaman viikon aikana. Hyvä ystävyys voi syntyä jo kuudessa viikossa, jos ihmiset viettävät tänä aikana yhdessä yli 200 tuntia, mikä merkitsee lähes viittä tuntia päivässä. Ajanpuute onkin merkittävä este ystävyydelle.

– Jos ei vietä aikaa ystäviensä kanssa, ei pidä valittaa, ellei heitä kohta ole. Ystävyyteen liittyy jakamisen vaade. Toinen on pidettävä kärryillä oman elämän tärkeistä tapahtumista ja häneltä on kyseltävä kuulumisia.

Hämäläinen on päivittäin yhteydessä lukuisten ystäviensä kanssa ryhmächateissa. Digitaalinen yhteys täydentää kasvokkaisia kohtaamisia, ei korvaa niitä.

Digiaika on tuonut myös uusia haasteita. Ystävä voi loukkaantua, jos näkee viestinsä tulleen luetuksi, mutta siihen ei ole vastattu. Jos kyseessä on itselle tärkeä suhde, Hämäläinen kannustaa kertomaan vaikeista tunteista toisellekin.

Elämään ei mahdu monta suhdetta, jotka vaativat paljon tunteiden käsittelemistä. Ihmisellä on yleensä noin viisi läheistä, joita hän tapaa joka viikko. Ydinryhmään voi kuulua esimerkiksi puoliso, perheenjäseniä ja ystäviä.

Mirja Hämäläinen asuu kahdestaan lapsensa kanssa. Lähimpiin ihmisiin kuuluvat kumppani, ystäviä ja vanhemmat, jotka auttavat paljon lapsenhoidossa.

Mirja Hämäläinen asuu kahdestaan lapsensa kanssa. Lähimpiin ihmisiin kuuluvat kumppani, ystäviä ja vanhemmat, jotka auttavat paljon lapsenhoidossa.

4. Mustasukkaisuus, jättäminen ja erosuru eivät kuulu ystävyyteen.

Kyllä ne kuuluvat. Koska kipeitä tunteita ei yleensä liitetä ystävyyteen, ne on tapana painaa alas tai käsitellä yksin. Tämä lisää tunteiden tuskallisuutta.

– Ystävän menetykseen liittyy samoja tunteita kuin parisuhde-eroihin: surua ja raivoa. Niistä ei vain yleensä puhuta, Mirja Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen muistuttaa, että ystävyys on vapaaehtoinen, vastavuoroinen, lämmin tunnesuhde. Huono suhde kannattaa lopettaa, jos sen korjaaminen ei onnistu.

Tavallisesti ystävyys päättyy hiipumalla. Jos tulee tarve äkilliseen irrottautumiseen, erokeskustelu on reilumpi tapa lähteä kuin ystävän ghostaaminen.

Vaikka toinen ei olisi lähdössä ystävyyssuhteesta, niin sydänystävän uusi parisuhde tai uusi läheinen ystävä voi herättää hylätyksi tulemisen pelon: noilla on keskenään kivaa ilman minua.

Ultra Brakin lauloi: ”Vastarakastuneet kyllä ärsyttää, vaikka kuinka kutsutaan, eivät he suostu kavereita tapaamaan.”

– Mustasukkaisuus on inhimillinen tunne, mutta ihmiset sättivät siitä itseään. Joskus voi olla hyvä sanoa ystävälle, että ihanaa, että olette alkaneet hengata paljon yhdessä, mutta minulla on vähän ulkopuolinen olo.

Hämäläinen ajattelee, että elämä etenee sykleissä. Ystävän uusi ihastus täyttää tämän mielen joksikin aikaa, mutta hänen aivokemiallinen tilansa tasaantuu kyllä.

– Jos kärsii mustasukkaisuudesta, voi miettiä, kaipaisiko jotain lisää omaan elämäänsä, ja miten sitä voisi saada.

5. On tärkeämpi pitää kiinni vanhoista ystävistä kuin etsiä uusia.

Elämäntilanteen muutos kuten muutto koettelee pitkäaikaisiakin ystävyyssuhteita. Yli puolen tunnin välimatka riittää vaikeuttamaan ystävyyden ylläpitoa.

– Jos aikoo kotiutua jonnekin, sieltä kannattaa yrittää hankkia ystäviä. En koe, että lapsuusystävät olisivat ystävyyden hienoin muoto. Pitkäikäisyys ei ole hyvän suhteen ainoa mittari, Mirja Hämäläinen sanoo.

Hän kertoo ihmisten jakautuvan ystävyyssuhteidensa kestossa kolmeen joukkoon: yksillä on pitkäaikaisia ystäviä, toiset vaihtavat ystävyyssuhteensa joka kriisin kohdalla ja kolmannet ovat siltä väliltä.

Esimerkiksi vaihto-oppilaana, armeijassa ja vauvakerhossa yhteen päätyy ihmisiä, jotka muuten tuskin tapaisivat. Kun elämänvaihe jää taakse, Hämäläinen kannustaa miettimään, mitä näiltä suhteilta toivoo.

– Ilahduttaako tapaaminen vai tuntuuko se taakalta? Onko teillä kiinnostavia keskusteluja, joita et käy muiden kanssa? Suhteita ei tarvitse katkaista, vaikka ne menisivät talviunivaiheeseen.

On myös ystävyyksiä, jotka eivät pääty edes kuolemaan.

– Kun ihmiset puhuvat ystävistään, he mainitsevat myös sellaisia, jotka ovat kuolleet kauan sitten. Ihminen voi pohtia, mitä kuollut ystävä ajattelisi mistäkin asiasta. Suhde ystävään on yhä olemassa.

Hämäläinen sanoo kirjailija Mary Wollstonecraftin pitäneen kuolleen ystävänsä hiuksista tehtyä sormusta. Muusikko Elias Kaskinen on kertonut käyttävänsä menehtyneen nuoruusystävänsä vanhaa vyötä.

6. Kumppanuus­vanhemmuus, valittu perhe ja nautintokaverit ovat uusia ystävyyden muotoja.

Perinteisesti ystävä on määritelty sen kautta, mitä hän ei ole: ystävä ei ole romanttisten tunteiden kohde, jonka kanssa harrastetaan seksiä ja perustetaan ­perhe.

Toisinkin voi olla.

Jotkut yrittävät yhdessä lasta kaveripohjalta. Kumppanuusvanhemmuus liittyi aiemmin lähinnä seksuaalivähemmistöihin: naispari saattoi pyytää sukusoluja homoystävältään.

Mirja Hämäläisen mukaan käsite on levinnyt ja yleistynyt. Hänenkin lähipiirissään on naisia, jotka eivät ole yrityksistään huolimatta kohdanneet miestä, joka sopisi puolisoksi ja lapsen isäksi.

– Kun naiset eivät löydä kokonaista pakettia, he harkitsevat kumppanuusvanhemmuutta.

Valittu perhe on toinen sateenkaariyhteisössä syntynyt käsite, jota on ­alettu käyttää muuallakin. Siinä ystävät muodostavat toisiaan tukevan verkoston, joka pitää yhtä. Joskus he asuvatkin yhdessä.

Kolmas ystävien uusi rooli on friends with benefits, jonka suomennokseksi ­Hämäläinen ehdottaa nautintokavereita.

– Tiedän paljon suhteita, ­joissa ystävyys on ensisijainen asia, mutta mukana on seksiäkin.

Hämäläisen ensimmäinen tietokirja käsitteli avoimia suhteita. Hän kirjoittaa Instagram-tilillään niistä ja ystävyydestä.

7. Ystävyys voi auttaa masennukseen yhtä hyvin kuin terapia.

Yksinäisyys sisältää terveysriskejä ja ­lyhentää elinikää. Tyydyttävien ihmissuhteiden määrä ennustaa, kuinka tyytyväinen ihminen on.

Brittitutkimuksessa kroonisesti masentuneiden naisten tila parani yhtä paljon, kun he saivat seurakseen toisen ihmisen, kuin verrokkiryhmän, jota hoidettiin terapialla ja lääkkeillä.

Ystävät kannustavat toisiaan tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin työssä ja parisuhteissa jopa silloin, kun ne ovat ­uhka ystävyyssuhteelle.

Mirja Hämäläisen mielestä lämpö ja välittäminen saattavat olla ystävyyssuhteille jopa tärkeämpiä kuin perheille, jotka pysyvät kasassa muillakin keinoilla.

Hyvä ystävä voi näyttää, millaista rakkauden kuuluu olla, mikä saa ihmisen odottamaan hyvää kohtelua myös parisuhteessa. Toisaalta parisuhde kuormittuu vähemmän, jos sen ei odota täyttävän kaikkia ihmissuhdetarpeita. Tärkeydestään huolimatta ystävät putoavat herkästi elämästä pois, kun on kiire. Moni hukkaa ystävänsä ruuhkavuosina.

Hämäläinen on alakouluikäisen lapsen yksinhuoltaja, joten hänellä on ollut tarve kehittää ongelmaan ratkaisuja.

– Kun tapaa ystäviä, aina ei ­tarvitse mennä hemmottelu-spahan. Voi tehdä arkisiakin asioita, ostaa yhdessä vaikka kura­housut. Jos itsellä ja ystävällä on saman ikäiset lapset, heidät voi panna samaan partioryhmään ja käydä kävelyllä sillä aikaa, kun lapset harrastavat.

Myös ennakointi auttaa ruuhkavuosissa. Ystävien kanssa voi sitoutua vaikkapa neljään yhteiseen mökkiviikonloppuun vuodessa. Hyvissä ajoin kalenteroiduilla menoilla on taipumus onnistua.

8. Harkitse, ennen kuin ryhdyt työ­kaverin ystäväksi.

Yhteisö luo hyvän alustan ystävyydelle. Nuoruusajan tiiviissä yhteisöissä kuten rippileirillä ja varusmiespalvelussa ystävyyssuhteet viriävät helposti.

Aikuiset viettävät paljon aikaa työpaikoilla, joten sieltä voi löytyä myös ihmisiä, jotka tapaavat toisiaan työn ulkopuolella ja jakavat henkilökohtaisiakin asioita. Siten työkaveruus voi kehittyä ystävyydeksi.

– Moni työpaikka täyttyy verkostoista. On eduksi muodostaa suhteita, joista saa ylimääräistä sparrailuapua, Mirja Hämäläinen kuvaa.

On havaittu, että ystävyys lisää luovuutta työtiimeissä. Toisaalta yhteinen työpaikka voi luoda myös kilpailuasetelman, kun samanlaisista asioista kiinnostuneet ystävykset tavoittelevat samoja tehtäviä.

Ystävyys on lähtökohtaisesti muut ulossulkeva, erityinen suhde. Sen olemassaolo voi aiheuttaa epäilyn, että ystävät suosivat töissä toisiaan. Erityisesti pomon ystävyys jonkun alaisensa kanssa herättää muissa närää.

– Jos työystäville tulee skismaa, se voi valua myös työyhteisöön. Ystävyys on tässä suhteessa kuin kevytversio pari­suhteesta.

Mirja Hämäläisen mukaan ystävät vaikuttavat toistensa elämäntilanteisiin: he voivat hakea opiskelemaan samaan paikkaan, muuttaa samalle alueelle, mennä naimisiin peräkkäin ja pyrkiä saamaan lapsen samoihin aikoihin.

Mirja Hämäläisen mukaan ystävät vaikuttavat toistensa elämäntilanteisiin: he voivat hakea opiskelemaan samaan paikkaan, muuttaa samalle alueelle, mennä naimisiin peräkkäin ja pyrkiä saamaan lapsen samoihin aikoihin.

9. Ystävyys vahvistaa ennakkoluuloja ja kuplautumista.

Lika barn leka bäst. Yleensä ystävykset muistuttavat toisiaan iältään, sukupuoleltaan, seksuaaliselta suuntautumiseltaan ja etniseltä taustaltaan. Myös samalla alueella kasvaminen sekä samankaltainen maailmankatsomus, kiinnostuksenkohteet, huumorintaju ja musiikkimaku yhdistävät.

Samankaltaisilta ihmisiltä saa vahvistuksen omalle identiteetilleen ja elämäntavalleen. Myös yhteisen tekemisen keksiminen on helppoa. Jos tulotasot ovat lähellä toisiaan, tapaamisten budjettikaan ei vaadi sovittelua.

Kääntöpuoli on se, että samankaltaisten ihmisten ystävyys vahvistaa kuplautumista yhteiskunnassa. Ystävät tukevat toistensa ennakkoluuloja eivätkä haasta niitä.

Vaatimus samanlaisuudesta myös uhkaa ystävyyttä. Kun ihmiset muuttuvat, he voivat kasvaa erilleen. Noin puolet läheisistä ystävistä vaihtuukin tavallisesti seitsemässä vuodessa.

Ihmisen persoona vaikuttaa siihen, kuinka itsensä kaltaisten ihmisten seuraan hän hakeutuu. Uusille kokemuksille avoimet ihmiset ystävystyvät muita herkemmin eri taustoista tulevien ja eri sukupuolta olevien ihmisten kanssa.

10. Kun nainen ja mies ovat ystäviä, toinen haluaisi enemmän.

Ystävyydellä on keskimäärin isompi rooli naisille kuin miehille. Naiset jakavat usein intiimejä asioita, mikä sitoo heitä yhteen. Myös fyysinen läheisyys on heillä yleisempää kuin miehillä.

Miehillä on tyypillisesti yhtä paljon tai enemmän ystäviä kuin naisilla, mutta he keskustelevat useammin vaikka työstä kuin henkilökohtaisista asioistaan.

Sukupuolten väliset ystävyydet ovat melko uusi ilmiö, joka edellyttää riittävän tasa-arvoista ympäristöä. Mirja Hämäläinen löytää helpoimmin yhteyden homomiesten kanssa.

Hän pohtii, että homomies saattaa tuntua naisesta heteromiestä turvallisemmalta seuralta. Homo ei ainakaan ymmärrä ystävällisyyttä väärin.

Usein ajatellaan, että jos nainen ja mies ovat ystäviä, toinen haluaisi oikeasti enemmän. Hämäläinen puhuu seksuaalisuushaasteesta. Varsinkin nuorten naisten ja miesten ystävyyksiin liittyy usein seksuaalista vetovoimaa, johon pitää ottaa jotenkin kantaa.

Parisuhde voi olla este naisen ja miehen ystävyydelle, sillä jotkut suhtautuvat penseästi kultansa hengailuun eri sukupuolen edustajan kanssa.

– Jos kumppanin ystävät tuntuvat uhkaavilta, kannattaa miettiä, mistä se johtuu. Jokaisella on oikeus ystäviin.

Testaa ystävyyssuhteesi laatu

Onko sinullakin arkea parantava elämäntilanneystävä, mutkaton ikiystävä tai ystävä, jonka kanssa saat kokea jotain ihan uutta? Testaa ystävyyssuhteesi!

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: