Nyt puhuvat vihreä muslimi Inga Härmälä ja hiilikaivosta pysäyttänyt buddhalainen meditaatio-opettaja Juha Penttilä – ”Ytimessä on kysymys siitä, miten aiheutamme kärsimystä itsellemme ja muille eläinlajeille”
Ympäristönsuojelussa sivuutetaan usein uskonnot, mutta ei ehkä kannattaisi. Meneillään oleva YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko nostaa tämän vuoden teemaksi ympäristöön liittyvän vuoropuhelun.
Inga Härmälä on helsinkiläinen ympäristöekologian maisteri, joka kääntyi kristitystä muslimiksi parikymppisenä 13 vuotta sitten. Vihreistä muslimeista gradunsa tehnyt Härmälä on yksi YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon asiantuntijapuhujista Suomessa. Viikon teemana on Dialogissa ympäristön kanssa.
– Koraanin mukaan kaikki, mikä seuraa luonnonlakeja, seuraa samalla Jumalan asettamia määräyksiä. Koraani näkee meidät tavallaan tasa-arvoisina muun luomakunnan kanssa. Ekologinen kriisi nähdään islamissa seurauksena henkisestä kriisistä.
Härmälän mukaan islamilainen ekoteologia perustuu etenkin Koraaniin ja profeetta Muhammadin perimätietoon, mutta myös perinteisiin islamin tulkintoihin koskien ympäristöä, etiikkaa ja filosofiaa. Hän kertoo, että Koraanin perusteella maa luotiin myös eläimiä varten, ja ne palaavat Jumalan luokse kuten ihmiset.
– Koraanissa sanotaan myös, että kaikki taivaassa ja maan päällä ylistävät Jumalaa. Ehkä linnut ylistävät laulaen ja porsaat tonkiessaan maata. Me emme välttämättä ymmärrä muiden olentojen ylistystä, mutta meidän on silti kunnioitettava sitä.
Inga Härmälä. Kuva Inga Härmälä.
Islamin perinteisissä laintulkinnoissa on ohjeita myös ympäristönsuojeluun kuten veden säästämiseen ja suojelualueisiin, joiden eläimiin ja kasveihin ei saa koskea.
– Luonnonsuojelualueita oli olemassa jo profeetta Muhammadin aikana. Lisäksi sodan säännöissä kielletään puiden ja muun kasvuston vahingoittaminen.
Härmälä tietää Englannissa ja Hollannissa vihreitä muslimiryhmiä, jotka toimivat ympäristön hyväksi. Hänen mukaansa luonnonsuojelu kiinnostaa suuresti joitakin muslimeja, mutta ei ole valtavirtaa.
Härmälä itse tekee ympäristön hyväksi pieniä jokapäiväisiä tekoja, esimerkiksi syö kasvisruokaa. Hänestä tuntuu vaikealta säilyttää toiveikas asenne ympäristökriisien keskellä.
– Silloin ajattelen tätä profeetan perimätietoa: vaikka tuomiopäivä koittaisi, istuta vielä taimi.
Useimpien uskontojen ja katsomusten mukaan ympäristönsuojelu on ihmisen velvollisuus.
- Marja Laine
Väitöskirjaa islamista ja ekologiasta tekevä Laura Wickström kertoo artikkelissaan Vihertävä islam: katsaus islamilaiseen ympäristöliikehdintään, että ympäristötietoisuus on noussut islamilaisessa maailmassa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Eri koulukuntien taustalla vaikuttaa usein tämä ajatus: luomakunta on luotu palvelemaan ihmisiä, mutta se kuuluu yksin Jumalalle. Ihminen on sijaishallitsija, jonka pitää suojella luontoa, joka nähdään merkkinä Jumalan luomistyöstä ja lahjana ihmisille.
Wickströmin mukaan ympäristöliikehdintä on jäänyt muslimiyhteiskunnissa tähän asti marginaaliseen asemaan. Muslim Environment Watch ja Green Prophet ovat liikehdinnälle tärkeitä blogeja, joissa käsitellään ympäristöasioita musliminäkökulmista.
Jokainen maailmanuskonto on julkaissut julistuksen, jossa suuri joukko niiden keskeisiä johtajia ottaa kantaa ilmastonmuutokseen. Elokuussa 2015 Istanbulissa hyväksyttiin islamin ilmastojulistus, joka sitoutuu Pariisin ilmastosopimukseen ja kehottaa kaikkia muslimeja toimimaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.
Julistus irtisanoutuu fossiilisten energialähteiden käytöstä ja vaatii nettopäästöjen laskemista nollatasolle. Nettopäästöjen nollaaminen tarkoittaa sitä, että ihmiskunta tuottaa vain sen verran kasvihuonepäästöjä kuin meret, maaperä ja metsät kykenevät sitomaan.
Elämäntapavalinnat voivat olla uskonnollista kilvoittelua
Eri uskontojen luontokäsityksissä on enemmän yhteistä kuin eroja. Tätä mieltä on Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry:n toiminnanjohtaja Marja Laine.
Marja Laine. Kuva: Virpi Paulanto.
– Useimpien uskontojen ja katsomusten mukaan ympäristönsuojelu on ihmisen velvollisuus.
Laine näkee ympäristökriisit oppikirjaesimerkkinä asiasta, joka koskettaa jokaista ja vaatii kaikilta toimintaa yhteisen hyvän eteen. Hän pitää uskontojen, katsomusten ja kulttuurien onnistunutta vuorovaikutusta elinehtona ympäristönsuojelun onnistumiselle.
– Jos suojelu tuodaan alueelle ylhäältä käsin, se ei mene hyvin läpi. Osataanko esimerkiksi Suomen poronhoitoalueella huomioida luonnonsuojelussa saamelaisten oikeudet?
Laineen mukaan työ ympäristön hyväksi jää helposti irralliseksi velvollisuudeksi, jos oma vakaumus ei tue sitä, on se sitten uskonnoton tai uskonnollinen.
– Ympäristölle edulliset elämäntapavalinnat voi nähdä uskonnollisena kilvoitteluna.
Pappi ja teologian tohtori Kari Kuula avaa ajatusta kristinuskon näkökulmasta 1.2. Kirkko ja kaupungissa julkaistussa verkkokolumnissaan.
Kristinuskon perinteisen käsityksen mukaan eläimet on luotu ihmisten iloksi ja hyödyksi. Kuulan mukaan moderni kristillinen eläinteologia lähtee myötätunnosta eläimiä kohtaan. Vaikka tekisi mieli liharuokaa, omasta mielihyvästä voi luopua kärsimyksen vähentämiseksi.
Kuula kirjoittaa: ”Eräässä mielessä ihmisen jumalankuvaisuus nostaa hänet muun luonnon yläpuolelle. Olemme ainoa laji, joka voi luopua eläinten laajamittaisesta hyväksikäytöstä. Ehkä meitä on siunattu tieteen, teknologian ja aineellisten resurssien satumaisella kasvulla, jotta emme enää eläisi tuntoisten olentojen kustannuksella.”
Marja Laineelle ympäristön huomioiminen on arkinen osa elämää: hän esimerkiksi syö pääasiassa kasvisruokaa. Laine tutkii kulttuurisesti kestävää kasvatusta.
– Työskentelen sen eteen, että mahdollisimman moni pystyisi elämään ympäristöä kunnioittavasti. Tutkimukset näyttävät, että esimerkiksi ekologista ruokaa tuottavat lähiruokapiirit ovat pääosin valkoisen keskiluokan toimintaa. Ympäristötoiminta pitää järjestää niin, että se huomioi kaikenlaiset ihmiset.
Buddhalaisuus antaa Juha Penttilälle syitä ympäristöaktivismiin
Mitä tekemistä meditoinnilla on ympäristöaktivismin ja kansalaistottelemattomuuden kanssa? Meditaatio-opettaja Juha Penttilän mielestä paljonkin. Hän on viettänyt aikaa buddhalaisissa luostareissa Aasiassa ja Euroopassa sekä ollut pysäyttämässä hiilikaivosten toimintaa Saksassa ja Hollannissa.
Juha Penttilä. Kuva: Jonne Sippola.
– Buddhalaisen ajattelun ytimessä on kysymys siitä, miten aiheutamme kärsimystä itsellemme ja muille eläinlajeille ja kuinka sitä voisi vähentää. Kysymys on yhtä aikaa henkilökohtainen ja eettinen. Minusta buddhalaisuuden ei pidä pelkistyä meditaatioksi, jossa huomio kohdistuu vain omaan kokemukseen.
Buddhalaisuuden Neljä jaloa totuutta käsittelevät kärsimystä ja sen lakkaamiseen johtavaa tietä. Meditaatioperinteessä on perinteisesti kritisoitu aistinautintojen tavoittelua ja haettu myötätuntoa muita eläviä olentoja kohtaan. Ihmistä ja luontoa ei välttämättä nähdä toisistaan erillisinä asioina.
Penttilä haastaa miettimään, millaisia seurauksia omalla johtamalla kulutuksella on tuotantoketjun toisessa, näkymättömiin jäävässä päässä.
– Näen moraalisena velvollisuutenamme ympäristön hyväksi toimimisen nyt, kun on vielä mahdollista vaikuttaa ilmastonmuutokseen, jolla on kauaskantoiset seuraukset miljardeille ihmisille ja koko maapallolle.
Penttilä on ollut perustamassa Suomeen Vihreä Buddha -harjoitusryhmää sekä meditaatioharjoittajien aktiivisesti toimivaa Nirodha-yhteisöä. Hän tuntee monia meditaation harjoittajia, jotka ovat kasvissyöjiä ja pyrkivät pienentämään hiilijalanjälkeään esimerkiksi luopumalla lentämisestä. Penttilä huomauttaa, että buddhalaisuuteen mahtuu kuitenkin monenlaisia luontosuhteita, myös Suomessa.
Penttilä toivoo, että uskonnot ja meditaatioyhteisöt ottaisivat nykyistä vahvemmin kantaa ympäristökatastrofeihin moraalisina kysymyksinä. Ne voivat tarjota myös tukea ympäristöahdistukseen.
– Kun ympäristökriisit pystyy kohtaamaan sydäntään sulkematta, voi itsestään löytää rohkeutta viisaaseen toimintaan.
Korjattu 5.2. klo 8.50 YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon teeman nimi.
Eri uskontojen luontosuhteita
Hindulaisuus: Jumala on sekä maailmassa että maailman ulkopuolella. Maailma tulee hänestä, se lepää hänessä ja häneen se aikanaan palaa – myöhemmin ilmaantuakseen uudestaan, ikuisissa sykleissä. Koska maailma tulee Jumalasta, se ei ole hänestä kokonaan erillinen. Sama pätee vielä tarkemmin maailman eläviin olentoihin, jotka jakavat Jumalan tietoisuutta. Jos rakastan Jumalaa, miten voisin olla välittämättä hänen osasistaan?
Karhun kansa: Maailma on täynnä elävää pyhää voimaa, väkeä, ja olemme itsekin osa sitä. Emme siis ole erillämme ympäristöstä vaan sen kanssa vuorovaikutuksessa. Tekemällä kestäviä ja ympäristöystävällisiä valintoja kunnioitamme paitsi maailman pyhyyttä myös elämän jatkumoa ja niitä sukupolvia, jotka elävät maailmassa, jonka jätämme jälkeemme.
Juutalaisuus: Ihmisen hyvinvointi on suorassa suhteessa luonnon hyvinvointiin. Tooran mukaan ihmisen tulee pitää huolta luomakunnasta ikään kuin Jumalan apulaisena. Tämä ilmenee muun muassa kehotuksena istuttaa hedelmäpuu siihen maahan, mihin kulkija saapuu. Juutalaisuudessa ei saa tuottaa eläimille tarpeetonta kärsimystä ja maailman ensimmäiset lait liittyen luonnon- ja eläintensuojeluun löytyvät juutalaisesta uskonnosta.
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko: Jumala on luonut meille tämän kauniin maailman, antanut myös vastuun huolehtia siitä ja elämästä parhaan kykymme mukaan. Kun onnistumme tässä, se tuottaa suurinta onnea meille ja tuleville sukupolville.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uskontoa täytyy saada harjoittaa ilman syrjintää – USKOT-foorumi vetoaa valtioneuvostoon
AjankohtaistaUSKOT-foorumi ehdotti valtioneuvoston työryhmän kuulemisessa uskontoasioiden neuvottelukunnan perustamista ja uskontojen välisen yhteistyön laajentamista.
