Moskovan patriarkka Kirill vapautti kyyhkyn ilmaan Kristus Vapahtajan katedraalin edustalla Moskovassa torstaina 7.4. Suomessa vuonna 1993 Loviisan rauhanpalkinnolla palkittu patriarkka on Vladimir Putinin vankka tukija, sodan puolustaja ja entinen KGB:n agentti.
Patriarkka Kirilliä ja Vladimir Putinia yhdistää veljeyden side – molemmat ovat entisiä KGB:n agentteja ja kirkko on Putinille alamainen, arvioi Suomessa asuva yhdysvaltalainen huippututkija Edward E. Roslof
Vladimir Putin elää vallasta ja hänelle kirkko on vallan palvelija. Tämän vallan varmistaa turvallisuuspalvelu FSB, kiteyttää yhdysvaltalaistutkija Edward Roslof.
Maailmalla on viimeiset puolitoista kuukautta seurattu järkyttyneenä Venäjän säälimätöntä hyökkäystä Ukrainaan. Oman lisänsä järkytykseen tuo se tuki, jonka Venäjän ortodoksisen kirkon johto sotatoimille antaa. Sen mukaan pyhä Venäjä sotii Antikristusta, natseja ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ymmärtävää turmeltunutta länttä vastaan.
Uskooko kirkon johto tosissaan omaan sanomaansa? Entä ajatteleeko Vladimir Putin olevansa kristitty? Mistä kaikki tämä oikein kumpuaa? Näihin kysymyksiin vastaa nykyisin Helsingissä asuva yhdysvaltalainen huippututkija Edward E. Roslof.
Roslof on tehnyt väitöskirjansa Venäjän historiasta, toiminut kirkkohistorian professorina Ohiossa ja luennoinut Harvardissa. Venäjällä hän on asunut useita vuosia ja toiminut siellä Massachusetts Institute of Technologyn ja Fulbright-ohjelman johtotehtävissä. Hän on kirjoittanut kirjan kommunistivallan alkuvuosikymmenten punaisista papeista ja toisen kirjan, joka käsittelee kirkkoa Nikita Hruštšovin aikana. Hän on myös metodistipappi.
Roslof piti tällä viikolla Suomen Anglikaanikirkon tilaisuudessa luennon, joka käsitteli uskontoa Putinin vallan ja hyökkäyksen tukena. Lisäksi Kirkko ja kaupunki haastatteli häntä.
Tutkija Edward Roslof luennoi Putinin Venäjästä Suomen Anglikaanisen kirkon tilaisuudessa Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä. Hänen mukaansa hallitsijan ja kirkon päämiehen yhteistyöllä on Venäjällä satojen vuosien mittaiset perinteet ja esikuva Bysantin keisarikunnasta. Kuva: Jussi Helttunen
”Kukaan ei ole hallitsijaa ylempänä”
Monet Venäjän toimintaperiaatteet nousevat kaukaa historiasta. Niin myös ajatus siitä, millainen on maan johtajan ja kirkon suhde. Ajatus keisarin ja kirkon johtajan eli patriarkan välisestä yhteistyöstä, sinfoniasta, tulee jo Bysantista, toisesta Roomasta.
– Keisari vastasi kansalaisten maallisista tarpeista ja turvallisuudesta, patriarkka hengellisistä tarpeista, sielujen pelastuksesta. Vuonna 1613 eräs venäläinen viranomainen kiteytti hallitsijan aseman niin, että tsaari on verrannollinen Jumalaan. Kukaan täällä maan päällä ei ole hallitsijan yläpuolella, Edward Roslof kertoo.
Hän kertoi minulle, että Venäjän taakka on se, että sillä on hallussaan koko totuus ja siitä seuraa myös kärsimys.
Kun Ottomaanien valtakunta kukisti ”toiseksi Roomaksi” kutsutun Konstantinopolin, ortodoksisen kristikunnan painopiste siirtyi Venäjälle. Pihkovalainen igumeeni Filofei kutsui 1500-luvun alussa Moskovan suuriruhtinasta tsaariksi eli keisariksi ja julisti, että kaksi Roomaa oli sortunut. Kolmas eli Moskova ei sortuisi niin kauan kuin hallitsija pitää kiinni oikeasta uskosta. Seuraavalla vuosisadalla kirkon johtajat opettivat, että Venäjällä on messiaaninen tehtävä maailmassa.
– 2000-luvun alussa vierailin Novgorodissa, toisen maailmansodan raunioista täysin korjatussa Pyhän Sofian katedraalissa. Tapasin siellä mummon, joka esitteli minulle kirkon, kuuluisien pyhien reliikit ja ihmeitä tekevät ikonit. Hän kertoi minulle, että Venäjän taakka on se, että sillä on hallussaan koko totuus ja siitä seuraa myös kärsimys, Roslof kertoo.
Kohtaaminen mummon kanssa kuvaa hyvin sitä suurta kertomusta, johon Venäjän historia liitetään ja johon Putin voi vedota: Venäjä on erityinen ja kestää siksi paljon.
Vain miekka ja kilpi eli KGB selvisi
Edward Roslof ottaa esille vielä kolmannen tarinan. Se liittyy Dostejevskin Karamazovin veljeksistä löytyvään kertomukseen Jeesuksesta, joka palaa maan päälle ja joutuu Espanjassa pääinkvisiittorin käsiin. Inkvisiittori syyttää Jeesusta siitä, ettei tämä taipunut palvelemaan paholaista, vaikka olisi saanut vallan. Inkvisiittori kertoi itse vaihtaneensa Jumalan paholaiseen, sillä ihmiset vaihtavat mielellään vapautensa leipään.
KGB:n tunnuksessa on miekka ja kilpi.
Juuri näin kävi Roslofin mukaan kommunistivallan aikana. Kommunistit säilyttivät ajatuksen Venäjän, tai Neuvostoliiton, erityisestä sanomasta ja tehtävästä maailmassa. Ihmisten maallisista, ja myös hengellisistä, tarpeista vastasi puolue. Vapautta ei tarvittu. Valtiovallan vakauden ja turvallisuuden takasi miekka ja kilpi eli turvallisuuspalvelu KGB.
– Kun Neuvostoliitto luhistui, seurasi kaaos: hyperinflaatio, valtion omaisuuden myynti pilkkahintaan, poliittinen sekasorto, finanssikriisi, Tšetšenian sota, Boris Jeltsinin horjuva presidenttiys ja yleinen käsitys, että demokratia epäonnistui. Ainoa Neuvostoliiton instituutio, joka selvisi, oli KGB, jonka nimi vaihtui FSB:ksi, Roslof sanoo.
Salaliitot ovat Venäjällä salaliittoja siksi, että ne toimivat. En usko, että Putinille käy lopulta hyvin.
Hänen mukaansa Jeltsin harkitsi KGB:n hajottamista. Hänelle kävi kuitenkin samoin kuin Sauronilta valtasormuksen napanneelle kuninkaalle kirjassa Taru sormusten herrassa: sormus ei taipunut Jeltsinin tahtoon. Jeltsin halusi suojella itseään. Valta siirtyi Vladimir Putinille, entiselle KGB-miehelle. Se ei siirtynyt sattumalta, vaan suunnitellusti.
– Hänen ympärillään nyt olevat ihmiset ovat niitä, jotka auttoivat hänet valtaan. Heitä yhdistää veljeyden idea, joka estää heitä kääntymästä toisiaan vastaan, elleivät he tunne itseään todella uhatuksi. Voiko niin käydä? Salaliitot ovat Venäjällä salaliittoja siksi, että ne toimivat. En usko, että Putinille käy lopulta hyvin, Roslof sanoo.
Heikot vallanpitäjät ovat rikollisia
Kun Vladimir Putin sai vallan käsiinsä, hän rakastui siihen. Edward Roslofin mukaan Putin elää vallasta, ajattelee valtaa ja uskoo, että kaikki riippuu hänen pysymisestään vallassa.
– Hän on sanonut, että historian suurimmat rikolliset olivat heikot vallanpitäjät eli keisari Nikolai II ja pääsihteeri Mihail Gorbatšov, jotka heittivät vallan lattialle ja antoivat hysteerikkojen ja hullujen poimia sen. Hänelle valta on esine, objekti, josta hän ei halua luopua, Roslof kertoo.
Tuon vallan avulla Venäjälle on syntynyt kleptokratia, jonka rakentamiseen ovat osallistuneet niin turvallisviranomaiset, rikkaat liikemiehet kuin rikollisetkin. Lait ovat olemassa, ja ne ovat ankaria. Ne vain eivät koske kaikkia. On niitä, joilla on lupa varastaa ja niitä, joiden varastamista katsotaan läpi sormien. Jos joku rohkenee haastaa Putinin edustaman valtiovallan, häntä vastaan löytyvät nopeasti pidätysperusteet.
– Putinille laki on vihollisia varten, Roslof kiteyttää.
Tutkija Edward Roslofin mukaan Putinin Venäjällä pomo on aina oikeassa ja laki on hänen vihollisiaan varten. Kuva: Jussi Helttunen
Putinin Venäjällä pomon eli Putinin sana on laki ja pomo on aina oikeassa. Kansan ei odoteta osallistuvan poliittiseen prosessiin muuten kuin, että se äänestää vaaleissa Putinin presidentiksi. Todellinen demokratia on kauhistus ja siksi Ukrainan vallankumoukset, vapaat vaalit ja suuntautuminen länteen ovat esimerkki, joka ei saa levitä Venäjälle.
Tätä varten on otettu käyttöön raskaat ideologiset aseet ja muokattu historiaa. Putinin aikana toinen maailmansota Suurena isänmaallisena sotana on nostettu pyhäksi ja Stalinia muistellaan sankarina, joka pelasti maan natseilta. Voitonpäivänä 9.5. juhlitaan Venäjän voittoa pahuudesta. Nyt nuo samat teemat on valjastettu puolustamaan Ukrainan sotaa eli ”sotilaallista erikoisoperaatiota”.
– Käynnissä on pyhä sota, jossa Ukrainaa ollaan vapauttamassa natseista. Näin kansalle valehdellaan, Roslof selittää.
Putinille kirkko palvelee valtiota
Vladimir Putinin vallan pönkittämisessä Venäjän ortodoksisella kirkolla on Edward Roslofin mukaan tärkeä ideologinen rooli. Kuten keisarien aikana valtio ja kirkko toimivat jälleen sinfoniassa ja vallanpitäjä eli Putin on kirkolle Jumalan maallinen edustaja.
– Putinille kirkko on olemassa siksi, että se palvelee valtiota. Hän ajattelee olevansa kristitty siinä mielessä, että hän on ortodoksisen Venäjän presidentti. Hän ei ole kirkolle alamainen, vaan kirkko hänelle. Kirkko on vain yksi vallan välineistä.
Roslof kertoo Putinin ensimmäisestä pankkiirista Sergei Pugachevista, joka on harras ortodoksi. Pugatshev vei Putinin kirkkoon sovintosunnuntaina ja kehotti tätä tavan mukaan kumartamaan papin edessä ja pyytämään syntien anteeksiantoa. Putin kysyi: miksi minun pitäisi pyytää anteeksi, olen Venäjän presidentti?
Entä uskovatko kirkon johtajat oikeasti, että Putin on Jumalan pyhälle Venäjälle, valitulle kansalle, antama johtaja?
– Osa toki on opportunisteja, jotka tarttuvat tilaisuuteen rahan ja vallan vuoksi. Mutta kyllä, monet heistä todella uskovat tähän, sanoo Roslof.
Venäjän presidentti Vladimir Putin näyttäytyy silloin tällöin kirkossa. Kuva on tammikuulta 2021 joulujumalanpalveluksesta Novgorodin läheltä. Joulua vietetään Venäjän ortodoksisessa kirkossa juliaanisen kalenterin mukaan. Kuva: Mikhail Klimentyev / Sputnik / Kreml Pool Photo / AP
”Ongelma Venäjän kirkossa on, että sen johto on KGB:n valitsema”
Venäjän ortodoksinen kirkko on viimeisten runsaan sadan vuoden aikana käynyt läpi monenlaisia vaiheita: se on ollut vainottu, siedetty, valjastettu henkiseen maanpuolustukseen, jälleen vainottu, siedetty ja kommunistivallan kukistettua nostettu uuteen kukoistukseen. Kaikki riippuen valtiovallan kulloisistakin tarpeista ja tavoitteista.
Edward Roslof kertoo KGB:n virkailijasta A.A. Trushinista, jonka tehtävänä oli vuosina 1943–1984 kontrolloida ortodoksista kirkkoa Moskovassa ja sen ympäristössä. Oli aikoja, jolloin kirkolle palautettiin osa siltä takavarikoiduista rakennuksista, ja toisia, jolloin hakemukset hylättiin. Kirkon toiminta haluttiin rajata kirkon seinien sisälle, jossa sitä voitiin valvoa. Pääsiäispyhien kävijämäärät tilastoitiin tarkasti. Liian innokkaat papit lähetettiin syrjäisiin seurakuntiin tai heidän pappisoikeutensa ja elantonsa vietiin määräajaksi.
– KGB ei halunnut liian eloisaa ja aktiivista kirkkoa, joka olisi houkutellut nuoria. Sillä oli käytössä käänteinen viisivuotissuunnitelma. Kun uskosta ei kokonaan päästy eroon, kirkosta haluttiin tehdä uskontoreservaatti, Roslof kertoo.
KGB myös oivalsi, että kirkon kontrolloimiseksi sen sisälle tarvitaan sen omia edustajia. Erityisesti niitä haluttiin kirkon johtoon.
– Ongelma Venäjän kirkossa on, että sen johto on KGB:n valitsema. Ilman KGB:n suostumusta ei voinut päästä piispaksi. Kukaan ei mennyt edustamaan kirkkoa ulkomaille ilman KGB:n lupaa. Niinpä kirkon edustajat ajoivat ekumeenisissa kokouksissa Neuvostoliiton ulkopoliittisia etuja, Roslof kertoo.
On olemassa dokumentteja, joista selviävät KGB:lle työtä tehneiden piispojen koodinimet.
Hänen mukaansa osa kirkon piispoista ei saanut asemaansa vain KGB:n suostumuksella, vaan toimivat siellä nimenomaan KGB:n agentteina, upseereina.
– Patriarkka Kirill ja hänen edeltäjänsä Aleksi II olivat KGB:n agentteja. He työskentelivät KGB:lle aivan kuten Vladimir Putin. On olemassa dokumentteja, joista selviävät KGB:lle työtä tehneiden piispojen koodinimet, Roslof kertoo.
Tuhoutunut venäläinen sotilasajoneuvo ruostuu Lypivkan kyläkirkon edustalla Kiovan lähellä. Ukrainan armeija valtasi kylän takaisin venäläisjoukoilta. Kuva: Efrem Lukatsky / AP /Lehtikuva.
Putinin aikakausi on Kirillin mukaan Jumalan ihme
Edward Roslofin mukaan tuo kerran omaksuttu KGB:n veljeys on yhä voimassa, vaikka tiedustelupalvelun nimi on vaihtunut FSB:ksi. Niinpä Vladimir Putinin ja Kirillin symbioosi on luontevaa.
Kuten kommunismiaikana, niin nytkin, kirkossa on myös toisinajattelevia pappeja, jotka pyrkivät aitoon hengellisyyteen. Heitä varten on olemassa sama käytäntö kuin aiemminkin, sillä FSB:llä on sama pelikirja.
– On pappeja ja maallikoita, jotka yrittävät elvyttää kirkkoa alhaalta päin. Olen tavannut heitä. Niin kauan kuin he eivät sekaannu politikkaan, vaan järjestävät vain ristisaattoja ja puhtaasti uskonnollisia tilaisuuksia, he saavat toimia. Jos he tulevat liian äänekkäiksi, heidät nujerretaan, Edward Roslof sanoo.
Vuonna 1993 Kirill sai Loviisan rauhanpalkinnon.
Kirillistä kannattaa mainita vielä se, että vuonna 1993 hänen ollessaan vielä Moskovan metropoliitta, hän sai Loviisan rauhanpalkinnon. Vuonna 2006 tuo rauhan mies kritisoi länttä ihmisoikeuksista, jotka hänen mukaansa pakottavat yhteiskunnat hyväksymään uhkapelin, eutanasian ja homoseksuaalisuuden.
Päivää sen jälkeen, kun hänestä tuli patriarkka, Kirill otti esille tämän jutun alussa mainitun kirkon ja valtion sinfonian, jossa hallitsija ja kirkko yhdessä jakavat vallan. Silloinen pääministeri Putin ja presidentti Dimitri Medvedev olivat tilaisuudessa läsnä. Heillä oli kuulevat korvat. Vuonna 2012 Kirill sanoi, että Putinin aikakausi on Jumalan ihme.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Patriarkka Kirill: ”Ydinaseemme luotiin Jumalan kaitselmuksen ansiosta”
AjankohtaistaVenäjän ortodoksisen kirkon johtajan, patriarkka Kirillin mukaan Neuvostoliiton tiedemiehet loivat ydinaseita vuonna 1833 kuolleen Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen suojeluksessa.
