Ihmiset jonottivat ruokaa Myllypurossa helmikuussa 2017.
Ennätysmäärä jonottaa Myllypurossa ruokaa, jota jaetaan suuren tarpeen vuoksi myös jouluaattona – ”Vapaaehtoiset halusivat antaa joulumieltä”
Helsingin kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä ja järjestöt kehittävät yhteistä elintarvikeavun mallia.
Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päättää huomenna järjestöavustuksista. Helsingin Sanomien mukaan suurimmat ruoka-apua antavat järjestöt eli Myllypuron elintarvikeapu sekä Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ovat saamassa hieman aiempaa suuremman avustussumman.
Avustuksen ehto on, että sen saajat kehittävät toimintaansa ”yhdessä muiden toimijoiden kanssa käynnistyneessä kehityshankkeessa”.
Helsingin kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin Diakonissalaitos kertoivat alkuvuodesta pyrkivänsä eroon leipäjonoista. Vaihtoehdoksi kaavailtiin niin sanottuja yhteisiä ruokailuja. Mallia otetaan Vantaan seurakuntien ja kaupungin Yhteinen pöytä -hankkeesta.
Tämä herätti pelkoja siitä, että tuhansia ihmisiä auttavat isot jakelut ajettaisiin alas, mikä kiistettiin. Nyt Myllypuro ja Hursti ovat saamassa aiempaa enemmän rahaa, minkä ehtona on sitoutuminen elintarvikeavun yhteiseen kehittämiseen.
Kukaan ei puhu siitä, että yhteiskunnan rakenteita pitäisi korjata.
– Sinikka Backman
Hurstin järjestölle ehdotetaan ensi vuodeksi 130 000 euron avustusta, kun apu tänä vuonna on ollut 100 000, ja toiminnan jatkuminen vaakalaudalla. Myllypuro saisi ensi vuonna 230 000 euroa, missä on nousua 50 000 euroa.
– Me olemme anoneet lisärahaa, jotta saisimme tänne joko palkkatuella tai määräaikaisesti lisää henkilökuntaa. Toivon, että lautakunta myöntää avustuksen, mutta mikään ei ole varmaa. Avun ehto, eli sitoutuminen yhteistyön kehittämiseen, sopii meille. Oleellista on, että työtä tehdään asiakaslähtöisesti, eli asiakkaiden tarpeita kuullaan ja heitä autetaan, sanoo Myllypuron toiminnanjohtaja Sinikka Backman.
Aktiivimalli pitkitti leipäjonoja
Mikä asiakkaiden tilanne nyt on? Ainakin lukujen perusteella vaikeampi kuin koskaan.
– Suunta on ollut tänä vuonna koko ajan nousujohteinen aktiivimallista ja Kelalle siirtyneen toimeentulotuen ongelmista johtuen. Tänä vuonna ylittyy varmasti yhteensä 250 000 kävijän määrä, arvioi Backman.
Siis Myllypurossa jonotetaan vuoden mittaan ruokakassia neljännesmiljoona kertaa?
– Näin on. Sen pitäisi olla huutomerkki tässä yhteiskunnassa. Moni puhuu ruoka-avun uudistamisesta ja elintarvikeavun jakamisesta, mutta kukaan ei puhu siitä, että yhteiskunnan rakenteita pitäisi korjata. Tai jos joku oikeasti puhuu, luen uutisia huonosti, tuumii Backman.
Toiminnanjohtaja Sinikka Backman Myllypurossa.
Backman listaa syitä, joiden vuoksi ihmiset päätyvät leipäjonoon: Pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Eläkkeet ovat niin pieniä, että eläkeläiset joutuvat valitsemaan, ostavatko lääkkeitä vai ruokaa. Lapsiperheet eriarvoistuvat: on paljon niitä, joilla ei ole varaa ostaa esimerkiksi vaatteita koulun juhliin. Matalapalkka-alojen palkat eivät riitä elämiseen. Toimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle on ollut käytännössä katastrofi monelle ihmiselle, jota pallotellaan luukulta toiselle.
– Sitten on vielä tämä aktiivimalli. Se on tuonut paljon työttömiä jonon jatkeeksi.
Neljännesmiljoona kävijää on Myllypuron kaikkien aikojen ennätys. Koska tarve on suuri, Myllypuro tekee poikkeuksellisen teon. Toimintaa jatketaan ensimmäistä kertaa myös jouluaattona.
– Meillä on nyt jakelu normaalisti perjantaina 22.12., ja lisäksi myös jouluaattona on kolmen tunnin jako. Vapaaehtoiset halusivat antaa joulumieltä heille, joilla ei ole jouluna mitään. Siksi meillä on aattona jakelu kello 8–11, selvittää Backman.
Ihmisiä halutaan auttaa pois jonoista
Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki sanoo, että Myllypuron toiminta on arvokasta, eikä elintarvikekassien jakelua aiota tulevassa yhteisessä toimintamallissa lopettaa.
Tavoitteena on, että apua tarvitsevia ihmisiä kohdellaan paremmin.
– Juha Rintamäki
– Haluamme kehittää eri toimijoiden kanssa yhteisen mallin. Siihen liittyy se, että elintarvikeapua tarvitsevat saavat sitä jatkossakin. Kassin pitää olla sellainen, että otetaan huomioon erikokoisten perheiden erilaiset tarpeet. Tämän lisäksi tavoite on, että autetaan ihmisiä, jotta entistä useampi saisi elämälleen sellaisen perustan, että rahat riittäisivät elämiseen, kiteyttää Rintamäki.
Rintamäen mukaan elintarvikeavun, yhteisöllisten ruokailujen ja ihmisten osallisuuden kehittäminen on kokonaisuus, johon ovat sitoutuneet niin kaupunki kuin seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymä on jo rekrytoinut kaksi uutta työntekijää kehittämään mallia. Tuotantotalouden insinööri ja yhteisötyöntekijä aloittavat vuodenvaihteen jälkeen. Kaupungilla on hankkeessa kolme uutta työntekijää.
– Ensisijaisena tavoitteena ei ole se, että ruokajonot putsattaisiin katukuvasta ja ihmisten mielistä. Tavoitteena on, että apua tarvitsevia ihmisiä kohdellaan paremmin. Tällöin halukkaat kohdataan ruokakassin antamisen lisäksi niin, että voidaan auttaa nälkää näkevien elämäntilanteen parantamisessa. Yhteinen tavoite on kestävämpi apu, jolloin jatkossa mahdollisimman monen ei enää tarvitsisi hakea hätäapua nälkäänsä tullakseen toimeen.
Jakelussa on monenlaisia elintarvikkeita.
Tähän kokonaisuuteen tarvitaan elintarvikeapua jakavia järjestöjä, ja yhteistoimintaa seurakuntayhtymien ja naapurikaupunkien kanssa. Myös Espoossa on lähdetty liikkeelle.
– Meillä on paljon oppimista Vantaan Yhteisestä pöydästä. Oleellista on kuulla avun tarvitsijoita, ja siksi meillä on käynnistymässä asiakkuusosallisuustyöpajoja. Koko toimintaa koordinoi ohjausryhmä, johon tulee kolme kaupungin, kolme seurakuntien ja kaksi järjestöjen verkoston valitsemaa edustajaa, kertoo Rintamäki.
Ruokojonossa jonottavien ihmisten määrä korjattiin jonotuskerroiksi 3.12.2018 klo 14.50.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Leipäjonot muuttuivat väliaikaisesta hätäavusta ekologiseksi innovaatioksi – uusi tutkimus selvittää, miten niistä voitaisiin luopua
AjankohtaistaKoneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitetään, millainen olisi yhteiskunta, jossa seurakuntien ja järjestöjen jakamaa ruoka-apua ei enää tarvita.
