null Patriarkka Kirill on päätymässä EU:n pakotelistalle – kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen mukaan Venäjän kirkon erottaminen Kirkkojen maailmanneuvostosta ei ole helppoa

Patriarkka Kirill ja presidentti Vladimir Putin osallistuivat ortodoksiseen pääsiäsjumalanpalvelukseen huhtikuussa 2014. Yhteinen ilonaihe oli tuona keväänä Krimin miehitys. Kuva: Alexander Nemenov / AFP / Lehtikuva

Patriarkka Kirill ja presidentti Vladimir Putin osallistuivat ortodoksiseen pääsiäsjumalanpalvelukseen huhtikuussa 2014. Yhteinen ilonaihe oli tuona keväänä Krimin miehitys. Kuva: Alexander Nemenov / AFP / Lehtikuva

Patriarkka Kirill on päätymässä EU:n pakotelistalle – kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen mukaan Venäjän kirkon erottaminen Kirkkojen maailmanneuvostosta ei ole helppoa

Luterilaisen kirkon ulkosuhteita hoitavan Kimmo Kääriäisen mukaan on vaikea kuvitella, että yhteys Venäjän kirkkoon voisi palata sen sotaa puolustavan johdon kanssa.

Uutistoimisto AFP ja sen jälkeen muukin kansainvälinen media kertoi keskiviikkona, että Euroopan unioni on lisäämässä Venäjän ortodoksisen kirkon johtajan patriarkka Kirillin pakotelistalleen. Syy tähän on selvä: Kirillin katsotaan olevan yksi Venäjän aloittaman Ukrainan sodan voimakkaimmista tukijoista. Hän on antanut sille uskonnolliset perustelut.

Samana päivänä, kun tieto tästä tuli, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa kuunneltiin kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen suullista ilmoitusta Ukrainan sodan vaikutuksesta luterilaiseen kirkkoon ja ekumeenisiin suhteisiin.

Kääriäinen toimii ulkoasiain osaston johtajana kirkkohallituksessa, ja hänellä on pitkä kokemus myös yhteydenpidosta ja neuvotteluista Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Hän on myös tutkinut Venäjän uskonnollisuutta vuodesta 1984 lähtien.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan keskelle Eurooppaa ja aiheuttanut suunnatonta kärsimystä miljoonille. Se vaikuttaa monin tavoin myös kirkkojen toimintaan ja niiden väliseen ekumeniaan. Oman kirkkomme kanta on selvä: sota on tuomittava, Kääriäinen sanoi kirkolliskokoukselle.

Näkyvillä ovat vain sodan kasvot

Kimmo Kääriäinen kertoi luterilaisen kirkon piispojen paastovetoomuksesta, jossa todettiin Venäjän hyökkäyksen olevan rikos kansainvälistä oikeutta ja synti Jumalaa vastaan. Piispat vetosivat Venäjän ortodoksiseen kirkkoon, jotta se toimisi sodan lopettamiseksi. Lisäksi arkkipiispa Tapio Luoma lähetti patriarkka Kirillille kirjeen.

– Koska Venäjän ortodoksisen kirkon johto on asettunut tukemaan sotaa, ei kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen sen kanssa ole nyt mahdollista. Näkyvillä ovat vain sodan kylmät kasvot. Meidän oli tarkoitus järjestää oppikeskustelut ortodoksisen kirkon kanssa, mutta niitä ei nyt valmistella, Kääriäinen kertoi.

Kääriäinen lisäsi, että Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisten hiippakuntien yhteistyöelin Barentsin kirkkojen neuvosto on myös päätetty pistää tauolle. Syynä tähän on sota ja Murmanskin metropoliitta Mitrofanin puheet, jotka ovat vielä Kirillin puheitakin rajumpia.

Vaikka Venäjän kirkossa on myös niitä, jotka ovat sotaa vastaan, kuten Moskovan patriarkaattiin kuuluvan Ukrainan ortodoksisen kirkon metropoliitta Onufri, heidän on vaikea saada ääntään kuuluville. Etenkin Venäjän sisällä sotaa vastaan puhuvia uhkaa jopa viidentoista vuoden vankeustuomio.

Kirkkojen maailmanneuvoston virkaa tekevänä pääsihteerinä toimii romanialainen ortodoksipappi Ioan Sauca. Kuva: Ivars Kupcis / WCC

Kirkkojen maailmanneuvoston virkaa tekevänä pääsihteerinä toimii romanialainen ortodoksipappi Ioan Sauca. Kuva: Ivars Kupcis / WCC

Kääriäisen mukaan myös kansainväliset kirkkoliitot, kuten Kirkkojen maailmanneuvosto pääsihteerinsä Ioan Saucan suulla, on vedonnut sodan lopettamiseksi.

– Vetoomuksilla ei valitettavasti ole ollut vaikutusta Venäjän kirkon sotaa tukeviin kannanottoihin. Maailmanneuvoston maaliskuisessa pyöreän pöydän kokouksessa oli tarkoitus kuulla Venäjän kirkkoa, mutta sen edustajat eivät päässeet osallistumaan kokoukseen. Saucan mukaan olisi tärkeää saada kirkko yhteiseen pöytään, kuulla sen perustelut ja haastaa niitä. Sota nousee varmasti esille Maailmanneuvoston yleiskokouksessa ja jo ennen sitä ortodoksisten kirkkojen esikokouksessa Kyproksella.

”Ainoa, mikä Venäjän johtoa uhkaa, on demokratia”

Kirkko ja kaupunki haastatteli Kääriäistä puhelimitse kirkolliskokouksen täysistunnon tauolla. Kun oppikeskustelut Venäjän kirkon kanssa nyt ovat tauolla, niin millä edellytyksillä niihin voidaan palata?

– Se on ainakin selvää, että aikaa siihen kuluu. Asioita ei voi painaa villaisella, vaan ne on käytävä läpi. Jos Venäjän kirkon asenne sotaan ja omaan toimintaansa sen tukemiseksi muuttuu, se voisi olla peruste keskustelujen jatkamiselle. Juuri nyt tilanne ei siltä näytä, Kääriäinen sanoo.

On eri asia puhua siitä, mikä slaavilaisia kansoja yhdistää, kuin hakea perusteluja sille, että toisia lähdetään tuhoamaan.

Kääriäinen tuntee Venäjän ortodoksisen kirkon johdon ja Kirillin ajattelun. Puheet Kiovan Venäjästä, slaavilaisten kansojen yhteydestä ja siitä, miten ortodoksisuus niitä yhdistää sekä muu isovenäläinen retoriikka ovat olleet esillä jo pitkän aikaa.

– Tämä on ollut enemmän ideatasolla ja liittynyt kirkon perinteiseen ajatteluun. Sitä, miten voimakkaasti hän on asettunut sodan puolelle, en millään olisi osannut odottaa. On eri asia puhua siitä, mikä slaavilaisia kansoja yhdistää, kuin hakea perusteluja sille, että toisia lähdetään tuhoamaan.

Myös puheet, joissa valtiovalta ja kirkko kulkevat käsi kädessä ja jossa Venäjällä on erityinen missionaarinen tehtävä maailmassa, ovat tuttuja. Venäjä nähdään linnakkeena maallistumista ja moraalista rappiota vastaan. Niiden katsotaan tulevan lännestä ja uhkaavan perinteisiä perhearvoja.

– Pahimpana esimerkkinä lännen turmeltuneisuudesta on pidetty suhtautumista seksuaalivähemmistöihin. Nyt sitten selitetään, että länsi on uhka Venäjälle, vaikka ainoa, mikä Venäjän johtoa todellisuudessa uhkaa, on demokratia.

Kirillin katsotaan kuuluvan Putinin lähipiiriin

Jos ja kun Euroopan Unioni lisää patriarkka Kirillin pakotelistalleen, se kertoo Kääriäisen mukaan siitä, että EU:ssa arvioidaan hänen ja Vladimir Putinin suhde niin kiinteäksi, että patriarkan katsotaan kuuluvan Putinin lähipiiriin.

Tuossa suhteessa on myös henkilökohtaisuutta, sillä Putin on kertonut Kirillin isän kastaneen hänet ortodoksikirkon jäseneksi. Lisäksi Putinin tapaan myös Kirill on toiminut KGB:n agenttina. Tästä kertoi vuonna 2009 arkistotietojen perusteella Forbes-lehti.

Paavi Franciscus kertoi italialaiselle Corriere della Sera -lehdelle tiistaina antamassaan haastattelussa puhuneensa Kirillin kanssa 40 minuutin ajan videopalvelussa. Keskustelun jälkeen paavi perui kesäkuulle suunnitellun tapaamisen. Paavin mukaan Kirill oli perustellut sotaa 20 minuutin ajan tavalla, josta paavi ei ymmärtänyt mitään. Hän oli todennut, että patriarkan ei pitäisi alentaa itseään Putinin kuoripojaksi.

Herää kysymys, kannattaako keskusteluja Venäjän kirkon kanssa enää jatkaa.

– Kirkkojen maailmanneuvosto tavoittelee sitä, että se voisi yhteisissä keskusteluissa haastaa Venäjän ortodoksisen kirkon perustelut sodan siunaamiseen. On tärkeää kuulla ne, vaikka ei niitä hyväksy. On mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu ensi viikolla, kun ortodoksiset kirkot kokoontuvat Kyproksella, Kimmo Kääriäinen tuumii.

Onko se sama kokous, jossa Venäjän kirkon ulkosuhteista vastaavalla metropoliitta Hilarionilla on puheenvuoro Kristuksen rakkaudesta?

– Juuri se. Tässä tilanteessa puheen aihe tuntuu kerta kaikkiaan erikoiselta.

Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen mukaan ihmisarvo, lähimmäisenrakkaus, toisen huomioon ottaminen, yhteiskuntien avoimuus ja totuuden arvostaminen ovat nyt Venäjän ortodoksisessa kirkossa taka-alalla. Sen sijaan kirkko puolustaa sotaa. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon viestintä

Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen mukaan ihmisarvo, lähimmäisenrakkaus, toisen huomioon ottaminen, yhteiskuntien avoimuus ja totuuden arvostaminen ovat nyt Venäjän ortodoksisessa kirkossa taka-alalla. Sen sijaan kirkko puolustaa sotaa. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon viestintä

Pitäisikö Moskovan patriarkaatti sulkea ulos kirkkojen yhteisöstä?

Walesin anglikaanisen kirkon kirkolliskokous päätti The Church Times -lehden mukaan 28.4. yksimielisesti vedota Kirkkojen maailmanneuvostoon, että se ottaisi etäisyyttä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon. Miksei sitä voisi sulkea kokonaan Kirkkojen maailmanneuvostosta, ainakin määräajaksi?

– Jotta KMN:n jäsenkirkko voitaisiin sulkea kirkkoyhteisöstä, pitäisi saavuttaa hyvin laaja yksimielisyys. KMN:ssä on käytössä konsensusperiaate, ei normaali äänestysmenettely. On vaikea lähteä arvioimaan, miten tällainen ehdotus menestyisi, kun siellä on yhä kirkkoja, jotka ymmärtävät Moskovan toimia.

Onko ulos sulkemisesta ollut puhetta?

– On ollut puhetta, että tällainen mahdollisuus olisi olemassa. Silloin aloitteen pitää kulkea normaalia reittiä Kirkkojen maailmanneuvoston päätöselimissä eli sitä pitää käsitellä järjestön keskuskomiteassa, Kääriäinen sanoo.

Kirkkojen maailmanneuvoston nettisivuilla pääsihteeri Ioan Sauca nostaa vastaavana tilanteena esille Etelä-Afrikan buurien reformoidun kirkon. Se puolusti teologisesti rotuerottelua ja apartheid-järjestelmää. Kirkkoa ei erotettu, vaan se veti itse johtopäätökset ja erosi Kirkkojen maailmanneuvostosta. Myöhemmin kirkko on katunut ja otettu takaisin.

Pitäisikö Venäjän kirkon johdon vaihtua, jotta se olisi jatkossa uskottava ekumeenisena kumppanina ja ylipäänsä kristillisenä kirkkona?

– Kun kirkoissa pidetään esillä ihmisarvoa, lähimmäisenrakkautta, toisen huomioon ottamista, yhteiskuntien avoimuutta ja arvostetaan totuutta, niin Venäjän ortodoksisessa kirkossa nämä ovat nyt taka-alalla. Tuntuu hyvin vaikealta ajatella, että kaiken nyt tapahtuneen jälkeen kirkkojen välisiä suhteita voisi rakentaa uudelleen näiden samojen henkilöiden kanssa.

Parannuksen tekoa se ainakin taitaisi vaatia?

– Kyllä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: